keskiviikko 21. elokuuta 2013

Veera perkule!

Meilläkin on nyt koulut startanneet oikein kunnolla käyntiin ja tuntuu, että vuorokaudesta loppuvat tunnit kesken. Aikaa ei siis todellakaan ole jäänyt blogin kirjoittamiseen, koska läksytkin meinaavat jäädä tekemättä ja unet näkemättä. Olenkin nyt tehnyt päätöksen, että vaihdan lukion kolmen vuoden suunnitelman neljään heti seuraavan jakson alussa. Silloin jää siis aikaa myös blogin kirjoittamisille ja ehkä jopa niille läksyille + nukkumiseen. Tällä hetkellä Veera ei siis ole ainoa hoidokkini vaan myös tallin kaksi muuta hevosta ovat olleet käytännössä hoidettavanamme. Voisinkin tehdä jonkinlaisen aikataulu/my day tyyppisen postauksen tästä hektisestä elämänvaiheesta, jos yhtään on kiinnostusta. 
Mitäs sanotte? Onko toiveita miten toteuttaisin tämän postauksen tai joitain muita ehdotuksia?
 
Ja sitten syy sille, miksi kirosin kauniin tammani jo otsikossa ja ylipätäänsä ehdin kirjoittamaan. Eilen oltaisiin vihdoin päästy ratsastamaan ystävämme valvovan silmän alle, monen viikon tauon jälkeen. No eipä mennyt aivan suunnitelmien mukaan, kun hakiessani Veeran laitumelta huomasin, että toinen etukenkä puuttuu. Tämä kun ei ollut edes ensimmäinen kerta, vaan Veera on tehnyt saman jo kaksi kertaa aiemmin tänä kesänä! Ja kaikkina kolmena kertana juuri samana päivänä kuin tunnin olisi pitänyt olla?!? Kuka niitä kenkiä oikein tuon tamman jaloista kiskoo, ilmoittautukoon heti. Mur. Voiko oikeasti olla näin huono tuuri :D
 
Aasin ollessa kyvytön harrastamaan liikuntaa, viskasin sen takaisin pihalle ja lähdin lisäämän yhden kerroksen sähkölankaa laitumen aitaan (mikä oli muuten melkoisen hankalaa kahden hevosen ahdistellassa molemmilta puolin). Veran bestis nimittäin löytyi edellisenä aamuna väärältä puolen aitaa, minne se mitä todennäköisimmin oli päätynyt piehtaroidessaan langan ali. Päätin siis varmistaa etteivät tammat päädy samalle laitumelle, varsinkaan nyt kun Veera kärsii parhaillaan jostakin eriskummallisesta mielenhäiriöstä. Meidän tammalta tuntuu siis karanneen hiljattain muutama muumi laaksosta ja sanoinkin, että Vera on joko kantavana tai sillä viiraa pahemman kerran päässä (liekkö lyönyt päänsä samalla kun kenkäkin tipahti). Oireita ovat jatkuva hörinä ja sitä seuraava vingahdus hevosystävän kiiruhtaessa paikalle, sekä lukuisat muut omituisuudet. Eilen Vera suorastaan villiintyi kuljettaessani sitä ulos tallista ja päästessään irti se ampaisi hurjaa laukkaa höristen, hirnuen ja vinkuen ystävänsä luo. Toissapäivänä se karkasi tallista odottaessaan käytävällä, kun olin lähdössä ratsastamaan ja laittamassa kenkiä satulahuoneessa. Sitä edellisenä päivänä sillä oli ihan omat kuvionsa maastossa, jolloin pelin nimi oli käännähdys takajaloilla → hurjaa laukkaa pois ja niin edelleen. Lisäksi Veeralla on ikioma ruokapalvelu: mikäli sen laitumelta loppuu syötävä, sen ystävä nimittäin syöttää sille omat heinänsä suupielistä aidan yli.
 
Tällä kertaa ei valitettavasti löydy aihepiirin kuvia, mutta huomasin, että kolmen viikon takainen materiaali vierailusta Anskun luo on jäänyt täysin käyttämättä! Ratsastuskuvista ja hepan lainasta kiitokset Anskulle :)
 
 
Anskun ninja-kissat

Ton alimman kisun ilme :DD


Karkuteilla ollutta Pablo-possua etsimme lähes tunnin, ennen kuin se suvaitsi saapua takaisin kotiin retkeltään




Miten onnistuinkin näyttämään näin kamalalta?



8 kommenttia:

  1. Milloin Veralla on seuraava tiineystarkastus? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En itse asiassa tiedä vielä, koska meidän oma ell on saikulla, eikä millään huvittaisi lähteä klinikalle kuskaamaan heppaa! 17.9. tulisi kolme kk täyteen astutuksesta, joten silloin viimeistään voisi tarkastaa tilanteen :)

      Poista
  2. Kyllä olisi kiinnostusta aikataulu/myday postaukselle! :)

    VastaaPoista
  3. Tee ehdottomasti My day kuvina!:)

    VastaaPoista
  4. Juujuu, tee se Myday! + Noi ninjakissat oli kyllä tosi mahtavia! :D Sielunveljet, ninjakissat :D
    -Ella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jees, hyvä että on kiinnostusta! Hehe niin on :D

      Poista