tiistai 31. maaliskuuta 2015

Super puomitreenit Veeralla + videota!


Tämä tamma on rakkaus ♥ Tulin aivan älyttömän onnelliseksi ja iloiseksi pelkästään katsellessani näitä videoita ja oikein nauroin itsekseni ääneen kunnolla, puhumattakaan siitä miten hauskaa tuolla selässä oli tuona päivänä!! Veeran kanssa käy usein niin että meillä on aina ratsastaessa vähän liiankin kivaa, etenkin kun innostutaan laukkaamaan ja nauran sitten ihan vedet silmissä siellä selässä, kun tammakin niin nauttii ja tämäkään päivä ei ollut yhtään poikkeus :)

Sunnuntai-iltana meidän ohjelmassa oli siis puomeja ja virittelin maneesin ensin neljä ravipuomia, jotka olivat hieman koholla maasta, kolmet laukkapuomit viuhkaksi päätyyn ja vielä yhden yksittäisen pitkälle sivulle sekä kaksi laukkapuomia suht lyhyellä välillä keskihalkaisijan suuntaisesti. Alkuverkkasin tamman ihan normaalisti kaikissa askellajeissa eli alkuun käynnissä ja ravissa kaarevia uria sekä väistöjä ja tämän jälkeen avattiin laukkaa baanattamalla aina pitkät sivut. Kun tamma oli vertynyt aloimme keskittyä puomeihin ja tammahan oli niin hienona että! Ensimmäisen kerran kun tulimme ravipuomit olisi tehnyt mieli kiljua riemusta kun tamma nosteli niin nätisti koipiaan. Ennen se on aina vaan kolistellut menemään ja on tuntunut, ettei se joko jaksa tai tietysti huonommassa vaihtoehdossa yksinkertaisesti pysty nostamaan etenkään takajalkojaan, mutta nyt neitihevonen oli niin super!! Alkuun tamma yritti taas lähteä vähän kuskaamaan minua pää pystyssä puomeille lähestyessä, mutta en kiinnittänyt muotoon minkäänlaista huomiota, otin vaan pidätteen läpi ja pikkuhiljaa tammakin alkoi jäädä odottamaan. Etenkin viimeisillä kerroilla tamma oikein pomppi kuin vietereillä ja askeleeseen tuli aivan älyttömän hieno jousto sekä viive ja tassujen alle jäi kunnolla ilmaa!

Hienoin, niin ylpeä minun pienestä tammasta joka teki niin tosissaan hommia ♥

 
 
Annoin tamman mennä tosi rennosti aina puomien välissä ja tultiin tehtäviä vähän samalla rytmillä ja tyylillä kuin jos oltaisiin oltu hyppärillä. Myös laukkatehtävät sujuivat tosi tosi näppärästi ja tammahan ihan kuumui ja yritti hyppiä puomien yli valtavilla loikilla! Myös paikat osuivat suurimmaksi osaksi hyvin kohdilleen - on se vaan niin paljon helpompaa ja mukavampaa kun hevonenkin on innoissaan menossa mukana, eikä tarvitse yhtään pyytää eteenpäin. Vain kerran tuli vähän enemmän sähellystä jolloin pudotin tamman tahallaan raville ja ohjasin ohi lopuista viuhkan puomeista, ettei vaan lennettäisi vahingossa nenilleen, mutta muuten siis tosi hyvin! Pääasia oli että molemmilla olisi hurjan hauskaa ja se tavoite täyttyi kyllä potenssiin kymmenen, tyyli on välillä hivenen vapaa sekä kuskin että ratsun osalta, mutta katsokaa nyt miten tuo tamma oikein nauttii :)
 
Veeralla on suora kuminen omppukuolain suussa tällä videolla, joten kenenkään ei tarvitse pelätä sattuiko tammaa kun se itse riuhtoi menemään puomeille kättä vasten :D Ihana tamma, se on löytänyt tän tikkujen hyppelyn ihanuuden!

 

:D Ihana!!
Hieno neitihepo :3
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
 
Pojan kuulumisia ja valtava määrä kuvia luvassa heti seuraavassa postauksessa!
 
 
 

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Valmentautumista ja uusi treenikaveri!

Se on niin nätti!!
Kuvia on valitettavasti vain jokunen alkuverkoista ja laukoista, mutta eiköhän näilläkin pärjää :)

Superviikonloppu taas takana treenien osalta, niin fiksut ja hienot hepat! Tällä kertaa Veera sai ottaa hieman lunkimmin lauantaina maastoilun merkeissä, kun meninkin valmennukseen Larjan tallin nuorehkolla "Kukkis"-tammalla. Kukkis on reipas ja kerrassaan ihastuttava suokkineiti varustettuna myös oikein kivoilla askellajeilla. Olenkin ratsastanut sillä jo viime syksynä muutaman kerran aiemmin sekä myös tykästynyt siihen kovasti jo silloin!

Valmennuksessa keskityimme perusjuttuihin ja rentoutta sekä tuntumaa lähdettiin hakemaan ensin käynnissä ja sitten ravissa avotaivutusten sekä volttien kautta. Vielä viime syksynä valmentaja joutui huomauttelemaan minulle siitä, että päästän tahdin jatkuvasti karkaamaan, mutta nyt kun pidin paketin itse paremmin kasassa, hevonenkaan ei päässyt kiihdyttelemään samalla tavalla. Myös laukka sujui ihan näppärästi ja vaikka Kukkis innostuikin siitä kovasti, tuli se kuitenkin takaisin pidätteestä ja liikkui läpi selän. Saatiin paljon kehuja koko tunnin ajan myös valmentajalta, joka sitten heittikin että meidän pitäisi ostaa Kukkis (ei muuten kuulostanut yhtään hassummalta idealta, niin kovasti tästä suokkitytöstä tykkään! Harmi vaan, että meidän hevoskiintiö alkaa kyllä jo olla jokseenkin täysi :D).

Kukkis tuleekin todennäköisesti esiintymään blogissa vielä jatkossakin, koska saatiin tehtyä sellainen diili tallin omistajan kanssa, että tämä suokkineiti on nykyään minun uusi treenikaverini, silloin kun se ei mene ratsastuskoulun tunneilla :) Olen tosi innoissaan ja kiitollinen tästä mahdollisuudesta ja odottelen innolla kaikkia tulevia treenejä Kukkiksen kanssa!


Hymy korvissa sai kyllä ratsastaa molempina päivinä!
Aivan ihana kukkahepo!

Heti sunnuntaina sainkin ratsastaa Kukkiksella jo seuraavan kerran ja jos mahdollista heppa oli silloin vielä parempi! Tehtiin kevyt palautteleva treeni ja Kukkis pärskikin heti alusta saakka tyytyväisenä, samalla kun itse kehuin hevosta maasta taivaisiin vähintään joka toinen sekunti ja höpötin sille. Alun perin en ollut ajatellut ottaa laukkaa, mutta onneksi päädyin tekemään yhdet nostot molempiin suuntiin, sillä Kukkis esitti etenkin jälkimmäiseen suuntaan aivan älyttömän hienoa helposti pelkällä istunnalla säädeltävissä olevaa rentoa laukkaa kiirehtimättä yhtään ja myös raviin siirtyminen onnistui vain istunnalla ja hengityksellä! Myös loppuraveissa Kukkis väläytteli paljon aivan älyttömän hienoja askelia, jotka saatiin esiin pelkästään pienellä istunnalla tehdyllä puolipidätteellä. Oli muuten tyytyväinen likka hevosen kyydissä kun ratsasteltiin loppukäyntejä!!

Sunnuntaina oli vielä Veeran vuoro päästä vähän pidempään itsenäiseen treeniin, koska valmennus jäi sen osalta välistä edellisenä päivänä. Aluksi verkattiin normaalisti sileällä, mutta lopussa innostuttiin kokeilemaan tallikaverin virittämiä puomeja ja saimme häneltä myös oikein hyviä vinkkejä! Minulla on nykyään paha tapa päästää Veera kaahottamaan puomeille, kun se liikkuu eteen itse eikä tarvitse enää patistaa kuten alkuaikoina (pääasia tietysti on että tamma tahtoo ylipäätään liikkua ja on tosi hienoa, että se on innoissaan eli ehkä kyseessä on enemmänkin postiviinen ongelma?). Sain siis kehotuksen jatkaa ratsastusta oikeasti myös puomeilla ja se tehosikin tosi hyvin - kun lopetin pelkän matkustelun ja oikeasti vaikutin hevoseen kuitenkaan sitä häiritsemättä, tamma selvitti puomit oikein hienosti eikä yrittänyt livistää eteenpäin hirmuista kyytiä! Pitäisikin ratsastaa puomeja useammin, koska Veerakin tykkää siitä touhusta niin paljon ja se on myös mainiota jumppaa sille.
 

Selostan kaikissa kuvissa, joko iskälle tai Kukkikselle kuinka hieno se on tai kerron mitä teen seuraavaksi ja miksi,
onneksi maneesi ei ollut täynnä siihen aikaan kun metelöin :D

Vielä pakolliset puhelinkuvat loppuun, mutta josko tämä blogikin lähtisi pian uuteen nousuun kevään sekä pidentyvien päivien myötä!
Veeran kanssa innostuttiin yksi päivä jumppaamaan käynnissä minitikkujen yli kun maneesissa oli rata valmiina! Täytyy kyllä myöntää, että kerran hurjasteltiin myös laukassa yhden ristikon yli, vaikka varsinaisesti hypätä en tammalla enää aiokaan :D
Ihan yhtä nätti sää ei ole kyllä ollut enää viimepäivinä, kuin vielä tässä kuvassa. Eilenkin Veera parka hörisi ihan hurjana räntäsateen keskeltä heti kun huomasi minut tallin pihassa :D


lauantai 21. maaliskuuta 2015

Paluu radoille


Heippa! Viime viikonloppu oli yhtä hulinaa, lauantaina oli harkkakisat Veeran kanssa ja sunnuntaina lähdin heti aamusta auttelemaan Sannia estekisoihin Tikkakoskelle. Päivä vierähtikin nopeasti 12-tuntiseksi, kun suoraan kisoista tultua liikutin vielä sekä valmentajan hepan, että tietysti oman tamman suunnaten loistavassa säässä maastoon.

Mutta sitten vielä takaisin lauantaihin ja meidän paluuseen aitojen sisään! Päädyttiin loppujen lopuksi starttaamaan sittenkin K.N. Special luokan ulkopuolella, koska tiedettiin, että verkka-aikaa tulisi olemaan vain se kymmenen minuuttia, joka ei millään riitä meillä edes kunnon alkuverkaksi. Veera oli silti ihan ok verkassa, koska se liikkui niin kivalla moottorilla eteenpäin, mutta en kuitenkaan ehtinyt varsinaisesti vaikuttamaan hevoseen ollenkaan. Radallahan tämä sitten huomattiin ja tammasta tuli taas hidas ja se ns. "vetäytyi kuoreensa" kuunnellen minua vain toisella korvalla. Prosentteja tästä esityksestä irtosi kuitenkin 60,400 ja koska tuomari muisti meidät, hän oli kirjoittanut paperiin arvioineensa meidät tiukemmalla skaalalla, mikä oli siis tosi hyvä juttu. Kiva tietää, että vaikka meillä menikin kehnosti, prosentit ovat silti ihan säädylliset!



Otettiin neitihepon kanssa aurinkoa pihalla heti radan jälkeen :)

Veeralla oli alkuun ihan omat partyt verkassa ja siellä esiteltiin mm. pari hienoa pomppusarjaa!
Miksi esittää tylsää ja tavallista harjoituslaukkaa, kun voi olla myös hieno, hauska ja nopea estekiituri?
"No ok sitten, oon ainaki melkeen kiltisti..."


Hyvä neiti!
Hoikka neitihepo!
Oli muuten pirun rankkaa :D
Pikku kuikelo-kirahvi ♥

Kuva: Minna Reinikka,
kiitos!

Kuskin välikuolema, ei ollut hauskaa :D
Kuva: Minna Reinikka
Näyttää ihan kuin oltaisiin lähestymässä jotain estettä :DD
Laukkalävistäjät on Veeran lempparikohta radasta, niillä ois mainio tilaisuus kerätä vähän vauhtia ja esitellä hienoja lisäyksiä!
Vois ehkä yrittää opetella istumaan ennen kuin lähtee seuraavan kerran kisoihin :D
Kuva: Minna Reinikka,
kiitos!
Vielä välittömästi suorituksen jälkeen ei hirveästi naurattanut, mutta heti kun päästiin pihalle ilme oli jo toinen, koska milloinkas meillä muka ei olisi mennyt kehnosti aitojen sisällä, joten tähän on totuttu :D

Suitset män huonosti! Veeran ilmeestä voisi päätellä, että sillä oli kuitenkin ihan mukavaa :3



Yhtä fiksuja molemmat :'D
Neitihepo on ollut nykyään reipas metsän asukki myös yksinään :)

Loppuun vielä muutama puhelinkuva viimepäiviltä, koitan ehtiä kirjoittelemaan tänne taas mahdollisimman pian!

Maastoon lähdössä iltasella, siellä onkin käyty taas vähintään kolme kertaa viikossa
se siitä treenaamisesta

Monena iltana ollaan ihasteltu auringonlaskua yhdessä tamman kanssa
Kelpaa

Sannin Cassu on niin söötti ja hieno, tui!

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Kisakausi lähestyy

Pörheenä

Viikon loma oli ja meni nopeasti, enkä ole ehtinyt edes käväistä koneella sen jälkeen, mutta nyt tuli sitten ensimmäistä kertaa sopiva sauma, kun olen kipeänä kotona. Loman viimeisenä viikonloppuna pääsin yhteensä neljän eri hepan selkään ja sitä myötä jopa hyppäämään kerran valmennukseen! Viimekertaisista estehyppelyistä olikin jo yli puoli vuotta aikaa, mutta ihan kohtuudella se sujui silti itselle vähän vieraamman hepan kanssa, joka hoiti kyllä homman kotiin. Oli tosi kiva päästä pomppimaan pitkästä aikaa ja ei kyllä haittaisi yhtään, vaikka jostain ilmestyisi minulle vielä ratsu estepuolellekin!

Veera on ollut edelleen tosi hyvä ja ensi viikonloppuna meidän olisi tarkoitus korkata ensimmäinen Helppo A tallin harkkakisoissa! Loogisesti ajatellen tämän voisi kuvitella olevan ehkä huonoin hetki ikinä luokkanousulle, kun kisataukoa on lähes kaksi vuotta ja tammalla on ylipäätään treenattu vasta kolme kuukautta vähän enemmän. Haluttiin kuitenkin lähteä aitojen sisään kokeilemaan ja meidät oli rajattu pois helpommista luokista (Veera pirulainen kun otti ja meni sijoittumaan aluekisoissa myös koulupuolella viimeisimmissä kilpailuissaan :D), joten tasoksi valikoitui sitten A valmentajan hyväksynnällä. Tänään on viimeinen ilmoittautumispäivä kisoihin, joten täytyy nyt illalla vielä vähän tunnustella tammaa, että kehdataanko lähteä aitojen sisään tällä tavalla kylmiltään vai mennäänkö sittenkin B luokan ulkopuolella. (Ja rataahan ei ole siis reenattu vielä kertaakaan, eilen sitä ensimmäistä kertaa vähän enemmän vilkaisin...)

Ratsastuskuvat on taas pikatreeneistä Veeran osalta, joten ihan täyttä osviittaa niistä ei nyt saa tamman liikkumisesta. Tuona päivänä tämän jälkeen ratsastettavana oli vielä valmentajan heppa ja lisäksi täytyi ehtiä moikkaaman Maijaa sekä hänen uutta ihanaa tammaansa toiselle tallille :)

Keula ylös

Nää peilit on vaan niin mainiot!

Ei näin xD


Vihdoinkin Veera sai uudet suitset!!
Nämä on Kiefferin Steffen Petersit ja passaa kyllä ainakin omaan silmään Veeralle niin hyvin!