tiistai 14. maaliskuuta 2017

Musta hangessa



Aikaa ei nyt valitettavasti ole kuin vain tälle pienelle kuvapäivitykselle, mutta palaillaan kun viimeisetkin YO-kokeet ovat ohi! Lukulomalla on kauhea kiire, kun kaikki päivät menee tallilla ;)

Tästä huomaa, ettei mun istunta kestä vielä keskiravia :D
Yritin fuskata kaarteissa istunnan suhteen ja tsempata suorilla, mutta näköjään sekin näkyy kuvissa :D

lauantai 4. maaliskuuta 2017

Lasten eväsretkiviikko


"You are the love that came without warning; You had my heart before I could say no."
Viime viikolla meitä siunattiin aivan järjettömän hienoilla aurinkoisilla kevätpäivillä sekä uusilla hangilla, joten kumpikaan hevonen ei paljoa maneesin seiniä joutunut tiirailemaan (pyöreät nolla minuuttia siis yhteensä), ja myös Nikan kanssa suunnattiin neljänä päivänä ulos sekä metsään. Pitkässä liinassa se on saanut poiketa välillä poluilta ja kaivella sammalia lumen alta sekä syödä kaiken maailman varpuja sekä oksia. Epäilisin, että siitä voi tulla tulevaisuudessa aika hyvä maastonakki muiden toimiensa ohessa, sen verran luottavaisesti se nimittäin painaa menemään kärjessä, eikä paljoa kiinnosta vaikka kaveri jäisikin jälkeen. Ei se kovin säikkykään ole, sillä yksi päivä kun käveltiin maneesin viertä kohti tallia, suoraan sen sivulle tipahti katolta kauhea kasa lunta, jolloin ipana vaan otti ehkä sentin verran korkeamman askeleen ja jatkoi sitten täysin normaalisti. Siitä on hyötyä, että on viskellyt tavaroita harjakoriin milloin hevosen ali ja yli ja jalkoihin jne... Totta kai siihen vaikuttaa muutkin asiat ja ennen kaikkea se, minkälaisessa mielentilassa hevonen on, mutta tiedän kyllä niitäkin jotka saa aina sydärin, jos vaikka pintelipatjan heittää viereen :D Tänään tosin huomasin, että poika on kyllä nykyään sisimmässään aivan luonnosta vieraantunut kesyhevonen! Vaikka taannoin katolta tullut lumi ei aiheuttanut mitään reaktiota, niin nyt metsäretkellä se joutui nöyrtymään luontoäidille. Poika poloinen peljästyi aivan kauheasti, kun se nappasi hampaisiinsa pään yläpuolelta ison kuusenoksan ja sen seurauksena sen päähän tipahti (tai no, meinasi tipahtaa, sillä varsa oli nopeampi ja ehti alta pois) kaikki oksille kertynyt lumi. Siinä olisikin ollut lumisadetta parin viikon edestä kerralla ;) Sitä oli ilmeisesti kuitenkin tullut Nikan mielestä jo tarpeeksi viimeaikoina, kun se olisi halunnut poistua paikalta tämän äkillisen lumikuuron ajaksi. 


Sitten vielä tamman kuulumisiin eli tämän viikon Veera oli taas klinikalla, mutta sitä ennen sekin ehti maastoilla oikein sydämensä kyllyydestä ja kaikista ihaninta oli, että sillä oli kaveri aina mukana. Veeran kanssahan on melkeinpä turvallisempi maastoilla yksinään, sillä se innostuu siitä kaverista niin hirveästi, ettei meinaa nahoissaan pysyä. Paljon hauskempaahan sillä on, kun ei tarvitse yksinään mennä, joten olen aina istuttanut Jaakon sen selkään ja itse ratsastanut mustalla, jonka selästä pystyy samalla kuulostelemaan Veerankin metkuja. Olisi tietysti vielä hienompaa itse päästä tamman selkään, mutta minulle riittää kyllä sekin, että pääsee vain näkemään sen riemun. Samalla saa Jaakkokin vähän tasapainoharjoituksia ja pakko myöntää, että on sitäkin aika hauskaa seurata sivusta :D Saa nähdä onko Veera ensimmäinen onnekas joka pääsee viskaamaan sen pois selästään, vielä ei nimittäin ole tullut tarpeeksi jukuria pollea vastaan. Jos täytyy tipahtaa sata kertaa ennen kuin on kunnon hevosmies, niin siinä on sitten Jaakolla vähän hommaa ennen kuin on valmista, mutta Veera pyrkii auttamaan parhaansa mukaan... 



Henkilön Pirita (@piritaheikkinen) jakama julkaisu


Ei me oikeasti vielä piffejä treenata, mutta täytyy todeta, että Nika käyttää hienosti selkäänsä juuri ennen kuin pukittaa :DD




Lunta tuli ehkä hivenen liian tiheästi kuvia ajatellen

/
Sydänkäpynen


Nyt on kertynyt niin paljon materiaalia, että pakko laittaa myös nämä muutamat puhelinkuvat tänne joukkoon, etteivät unohdu. Veeran ja mustan kanssa on tosi kivaa käydä yhdessä maastossa, kun ne tulevat niin hyvin toimeen keskenään! Vähän tän kuvan ottamisen jälkeen Veera päätti tehdä uukkarin takasillaan ja ruuna vaan katsoi hölmistyneenä, kun tamman kaviot kävi sen pään korkeudella :D

Lounastauko