tiistai 21. tammikuuta 2014

Aurinkoisen talvipäivän kuvapostaus!

 
Pitkästä aikaa on taas luvassa paljon (ainakin minun mielestäni) tosi hienoja kuvia! Ihana pakkassää on vihdoinkin saapunut myös tänne meille, joten sunnuntaina suunnattiin tallille auringonpaisteeseen, vedettiin hieman edustavammat kamppeet niskaan ja lähdettiin rantaan sekä pellolle kävelemään hovikuvaajan seuratessa kameran kanssa. Veeran kuulumisia vielä sen verran, että tiineyttä on takana jo vähän yli 7 kuukautta, mutta sillä ei kyllä ole ollut minkäänlaista rauhoittavaa vaikutusta ja heppa riekkuu kuten aina ennenkin - minä kun luulin saavani säyseän tamman täksi taveksi!

Mikä kuvista on suosikkinne?
 
 
 
 
 
 
 
Hieno neiti :)
 
"Löytyisikö leipää, kiitos?"
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Pallero!
 
7kk pullani
 
 
 
 
 
 
 
 
 

torstai 2. tammikuuta 2014

Vuosi 2013


 
Tammikuussa käytiin tosi paljon oman kotivalmentajan tunneilla ja samassa kuussa oli myös kaksipäiväiset aluekoulu- ja kenttävalmennukset sekä kehonhallintakurssi. Veera alkoi liikkua oma-aloitteisesti eteen ja välillä vauhtia oli jopa liikaakin. Ennen tammikuuta kaaduttiin maastossa ja heti kuun alussa törmättiin kahteen hirveen, jonka jälkeen tamma alkoi kyttäämään ja temppuilemaan. Tipahdinkin pari kertaa maastoillessa jaloilleni, kun Vera hyppi pystyyn ja pukitti niin voimakkaasti.



Helmikuussa mentiin huimasti eteenpäin, Veera alkoi taas pystyä esittämään kolmitahtista laukkaa tuntumalla ja etuosa keveni. Ratsastin ensimmäistä kertaa Bokella ja hoidin sitä kahden viikon ajan sen omistajien ollessa reissussa. Myös tässä kuussa oli aluevalmennukset molemmissa lajeissa. Kenttävalpan ensimmäisenä päivänä tamma protestoi ja kiukutteli pukittelemalla, tilannetta jäätiin seuraamaan ja oletettu syyllinen oli lihasjumi vasemmalla puolella selässä lavan takana. Myöskään ekan päivän kouluvalmennnus ei mennyt aivan niin kuin piti, Veera oli vetänyt jotain henkeensä ja vain yski ja kuopi, joten ei päästy lähtemään ollenkaan ja mietittiin tukehtuuko tamma.

Maaliskuussa tamma jatkoi yskimistä ja eläinlääkäri kävi katsomassa sitä määräten kortisonikuurin, jolloin valmennuksia ja kisat jäivät välistä. Kuun lopussa päästiin kuitenkin starttaamaan seurakoulukisoissa, jotka menivät huonosti.


Huhtikuu oli tosi hyvä kuukausi! Pelleily maastossa loppui (aikamoisen taistelun jälkeen tosin), lumet sulivat, ratsastus sujui ja Veera oli ensimmäistä kertaa täysin symmetrinen. Huomasin yhtäkkiä myös istuvani paljon paremmin hepan selässä, en pomppinut ja jalat pysyivät kiinni. Saatiin idea tamman astuttamisesta hierojalta! Kuun puolessa välissä yskä tuli takaisin, jolloin käytettiin heppa klinikalla tähystyksessä ja samalla tehtiin taivutuskokeet jaloille. Jalat olivat hyvässä kunnossa ja saatiin uusi limaa irrottava kuuri, joka auttoi yskän loppumiseen. Veera oli täysin ratsastuskunnnossa ja liike auttoi yskään, joten varsinaiselta saikulta vältyttiin, mutta kaikki kisat jäivät välistä.

Koko toukokuu soiteltiin ympäriinsä hevosjalostusliittoon, eläinlääkäreille, kasvattajille, valmentajalle joka auttoi orivalinnassa jne. ja päätettiin astuttaa tamma kesällä. Kuun alkupuolella käytiin klinikalla kontrollikäynnillä ja saatiin terveen paperit, lääkkeen doping varoaika esti kuitenkin kilpailemisen. Osallistuttiin pitkästä aikaa aluekouluvalmennukseen, jossa ratsuni muistutti lähinnä halvaantunutta etanaa - oltiin siis tosi hyviä! Kirjoitin tästä reissusta huvittuneisuutta aiheuttaneen postauksen, joka onkin yksi blogin suosituimpia. Aloin ratsastamaan enemmän Bokella ja kuun lopussa se taisikin olla jo kokonaan meidän hoidettavanamme. Uittoreissulla ponin ketale viskasi minut selästään ja muistoksi tästä vähemmän elegantista laskeutumisesta sepelille sain arvet lonkkaan ja venähtäneen sormen.
 
 
Kesäkuussa alkoi loma ja hepat oli paljon meidän vastuulla, joten silloin oltiin aina koko päivän lisäksi myös yöt tallilla. Hypättiin vuoden ensimmäiset maastarit aluevalmennuksessa, Veera oli todella todella innoissaan ja nautti kyllä niin paljon, meillä oli ihan huisin kivaa! Meidän oli tarkoitus startata kenttäkisoissa kuun puolivälissä ja ehdittiin jo ilmoittautuakin, mutta viitisen päivää ennen kisoja Veeraa potkaistiin laitumella. →Klinikalle ja kuvat jalasta, haavaontelo ulottuu luuhun, tamma ontuu rajusti oikeaa etujalkaansa (3/5). Kisat jäivät tietysti välistä ja saatiin vähän aikaa saikkua, mutta olen tosi iloinen että potku tuli siihen mihin tuli, eikä viisi senttiä alemmas, jolloin meillä saattaisi olla pelkkä entinen hevonen. 17. päivä Veera astutettii oripäivien voittajahevosesta, Don Larinosta ja kun tamma palasi lomalta sen ratsastettavuudessa oli tapahtunut tosi suuri edistys! Saatiin uusi tallikaveri ja kuun toiseksi viimeisenä päivänä päästiin vihdoin aloittamaan kunnon kisakausi ja startattiin Killerin aluekoulukisoissa helppo B:3, ensimmäistä kertaa ikinä Veera liikkui reippaasti ja mielellään eteen myös radalla.
 
Koko kesän ajan maastoiltiin Veeran kanssa lähes joka päivä, jolloin kentällä tuli tuupattua keskimäärin kolme kertaa viikossa ja tämä systeemi sopi meille oikein hyvin! 
 
 
Heinäkuun alussa käytiin aluekouluvalmennuksissa, jossa tamma esiintyi kerrankin edukseen ja väläytteli oikein hienoja pätkiä! Samaan aikaan poni ihastutti askellajeillaan ja Veera todettiin kantavaksi. Käytiin aluekoulukisoissa Pieksämäellä ja hypättiin vielä kerran maastoesteitä, jotka jäivätkin vuoden viimeisiksi pompuiksi. Voitto Kotiin -blogissa meidät valittiin ehdokkaiksi Kuukauden blogi -äänestykseen.


Elokuussa Veeralla oli meneillään jokin omituinen kausi ja se oli ihan pöpi! Pyörähdettiin Orivedellä koulukansallisissa ja treenattiin ahkerasti kotioloissa, lähtemättä kuitenkaan enää omalta tallilta valmennuksiin.
 
  
Syyskuu oli buukattu meidän osalta lähes täyteen ja kävimme Veeran kanssa kolmissa koulukilpailuissa. Aluekisoissa Korpilahdella oltiin jo aika lähellä sijoitusta, vaikka suoritus itsessään ei ollut kummoinen ja tiesin että oltaisiin voitu tehdä niin paljon paremmin. Meidän viimeinen mahdollisuus pärjätä "isommissa kisoissa" oli Hankasalmella ja kuinkas ollakaan - mukaan lähti vihreä ruusuke ja rahapalkinto, joka oli sekä minun että Veeran kaikkien aikojen ensimmäinen aluetason koulukilpailuista :) Kuun lopussa käytiin pallomahan kanssa vielä seurakisoissa, joissa tamman keskittyminen oli kyllä aivan jossain muualla ja se vaan touhotti omiaan siitä hetkestä lähtien kun asteli pois kopista kisapaikalla. Molemmilla oli kuitenkin tosi hauskaa ja kuluneesta kaudesta jäi hyvät fiilikset, mikä onkin kaikkein tärkeintä!
 
 
Lokakuussa käytiin ponin ja minun ensimmäisessä yhteisessä estevalmennuksessa, joka sujui yllättävän hyvin alkujännityksen laannuttua. Veeran kanssa treenit jatkuivat kuun puoleenväliin, mutta sitten lumentulo esti ratsastuksen tammalla joka oli vielä kesäkengässä. Vähän aikaa mentiin ilman kenkiä, mutta todettiin ettei se ratkaisu sovi Veeralle, joten myöhemmin lyötiin popot takaisin jalkoihin
 
 
Marraskuussa oli minun ja Veeran kaksivuotispäivä, harjoiteltiin ohjasajoa ja B tutustui kisaponin maailmaan ensimmäisissä kilpailuissaan sekä valmennuksissa. Tamma oli hieman kateellinen aina kun lähdettiin reissuun ja oli sitä mieltä, että hänen ikiomassa kopissaan ei mitkään nolot ponit matkusta, vaan vain ja ainoastaan neiti itse! Huomattiin että Veera mussuttaa hiekkaa tarhassaan ja laitettiin se Psyllium-kuurille, jonka seurauksena sen maha pieneni silmissä. Huonot kelit ja sitä myötä kovat pohjat häiritsivät ratsastusta ja jouduttiin lähinnä kävelyttämään hevosia, mutta Veeran ratsastettavuus sen kun parani aina kun pääsin selkään!
 
Joulukuu alkoi lupaavan lumisena ja ensimmäisen viikon ajan pohjat sekä kentällä että maastossa olivat ihanteelliset. Boken kanssa pyörähdettiin koulukisoissa, jotka menivät ihan naurettavan huonosti! Lumet sulivat pois reippaasti ennen joulua ja kenttä oli aivan jäässä, joten ratsastus ei oikein onnistunut. Veera oli kuitenkin aivan ihana ja sen kanssa oli mukava touhuta, mitä ikinä sitten tehtiinkään ja mahan asukki alkoi ilmoitella itsestään.