lauantai 26. syyskuuta 2015

Keskieurooppalainen hienohelma

Meidän poika nimittäin!
 
Nika sopisi varmaan loistavasti johonkin talliin jossa se saisi chillata sisällä tallissa 24/7 - viiden toppaloimen alla tietenkin, kun lämmintä on +15 astetta. Ulkoilla se tahtoisi ehkä kerran viikossa sillon kun on sopivan lämmintä, tyyntä sekä poutaista eikä ötököitä näy mailla halmeilla. Tulevaisuudessa ratsastus hoidettaisiin tietysti maneesin suojassa, johon pääsisi mielellään suoraan tallista ilman, että pojan herkkä nenä joutuisi kosketuksiin raikkaan ulkoilman kanssa. On se nuoren oripojan elämä rankkaa, kun yleensä vähintään puolet päivästä täytyy viettää ulkosalla ja usein yökin!
 
Tallissa korvatkin on tötteröllä ja hymyilyttää, toista se on hyytävässä ulkoilmassa!
 

Niin rankkaa, että yksi ilta kävelyn jälkeen piti melkein lähteä livohkaan tarhasta, sillä tallin ovi oli niin kutsuvasti raollaan ja aidat kovin matalat. Ja olihan ulkona myös varsin pimeää! Ehkä poika tykkäisikin ulkoilusta, mutta oikeasti pelkääkin pimeää ja mörköjä eikä vaan uskalla kertoa sitä? Mene ja tiedä, mutta minä luulin että orivarsani olisi uljas ja rohkea. Eihän se ole päässyt edes katselemaan kauhuelokuvia, joista lapsen herkkä mieli olisi voinut järkyttyä. Ehkä ulos pitäisi asentaa mittari, joka varoittaa yliluonnollisista ja pahat mielessään olevista olennoista niin, että lapsen ei tarvitsisi turhaan pelätä. Sama ongelma on tosin myös aamulla ja pojan joutuu suurinpiirtein vetämään perässään ulos tallista, mutta kyllähän esimerkiksi karhut, jotka voivat syödä pieniä hevosia liikkuvat myös päivällä! Ehkä poika viihtyisi paremmin ulkona nuttu selässä, joka voisi toimia samalla myös ainakin henkisen haarniskan asemasta. Nika on muuten siitä hassu hevonen, että sillä ei ole minkäänlaisia negatiivisia tuntemuksia loimia kohtaan. Ainakin omien kokemusten pohjalta suurin osa etenkin nuorista hankkiutuisi mielummin eroon takeistaan, mutta ei tämä poika. Ehkä Nika ajattelee sen olevan kuninkaan viitta?
 
 
Onko teidänkin hevosissanne hienohelmoja, jotka ehkä ovat myös varsin vakuuttuneita aatelissukuun kuulumisestaan?
 
 
2014
Silloin kun ihmiset käyttävät vielä shortseja, pojan mielestä olisi parasta pukea takki niskaan.
Ok tätäkään tekstiä ei välttämättä ole kirjoitettu aivan vakavalla naamalla
 
 

torstai 24. syyskuuta 2015

Entä jos...

 

Tamma ei olisi sairastunut keväällä?


 

 
Alueluvat oli hankittu, treenit hyvässä vireessä ja suunnitteilla uusi kisakausi, paluu radoille sekä ennätysprosentit - mikään näistä ei toteutunut.
 
Mutta se ei haittaa enää. Se lakkasi häiritsemästä jo kauan sitten, kun tajusin miten paljon tärkeämpää on vain se, että tamma on terve ja iloinen.
 

En tiedä nähdäänkö meitä enää yhdessä kisakentillä, suunnitelmana on viettää ensi kesä hyvin pitkälti samoin kuin  myös tämä ja edellinen, nautiskellen.


Nyt olemme saaneet iloita täysin erilaisista asioista. Veera on päässyt laumaan laitumelle ja on maailman onnellisin heppa saadessaan toimia pikku-Tulin tarhatätinä. Molemmat hevoset ovat samassa tallissa ja ennen kaikkea - olen lähentynyt pojan kanssa uudelleen. Se tunnistaa taas auton äänen, hirnahtaa tervehdyksen ja juoksee portille odottamaan. Lähes joka päivä olen vähintään ruokkinut sen ja usein myös touhunnut sen kanssa jotakin. Viime talvena pojan kanssa tuli tehtyä harmillisen paljon vähemmän, kun hevoset asustivat eri paikoissa. Toisaalta saattoi tauko tehdä hyvääkin, sillä laitumella on nykyään astetta viisaampi poika
 
Tajusin vasta muutama päivä sitten, että varsan ratsukoulutusta voidaan alkaa aloitella jo vuoden päästä. Minulla on jo suunnitelma siitä miten haluaisin sen toteuttaa. Nyt ohjelmaan kuuluu vain kävelyt metsässä ja olemme alkaneet myös hieman tutustua ohjasajovarusteisiin. Tänä kesänä ollaan opeteltu vähitellen uusia asioita ja niin se rasavilli oripoikakin vaan pikkuhiljaa viisastuu 
 
Kovasti tekisi mieli lisää varsoja, haikeana täällä katselen edelliskesän kuvia...
 
Pieni Tuli, Veeran hoitolapsi :3



Pienen pieni poika vuosi sitten ♥
Nyt on myös tukka kasvanut :)


 

lauantai 5. syyskuuta 2015

Mervi Weekend

 
Mervi Larja in memoriam 1- ja 2-tason kilpailut
 
Helppo B K.N. Special 1. sija, 65,500%
Alueluokka Helppo B:3 2009 1. sija 67,614%
 



torstai 3. syyskuuta 2015

Mietteitä

my love ♥
Hei, olen edelleen olemassa. Blogin päivittäminen on jäänyt taka-alalle jo pitkän aikaa, jostain syystä tuntuu vaikealta tulla kirjoittelemaan tänne ja kaikki kuvat jää julkaisematta, mutta tuntuu että elämä tapahtuu niin nopeasti oikeassa elämässä. Molemmille hepoille kuuluu hyvää, kumpikin on edelleen saanut viettää laidunelämää ja Veeran paluuta takaisin Saarijärvelle myöhästytettiin kuukaudella. En ole ratsastanut kovin paljoa nyt, pelkästään käynyt hoitamassa ja ruokkimassa molempia. Tuntuu että jotain muuttui keväällä, kun luulin jo hyvästelleeni tamman lopullisesti. Nyt olen ehkä hieman peloissani ja olen vain äärimmäisen kiitollinen jokaisesta yhteisestä päivästä, kun se jäikin vielä luoksemme. Ollaan vain maastoiltu ja pidetty hauskaa, välillä ratsain ja joskus tamma on toiminut minun lenkkiseuranani narun päässä.

Tähän loppuun läjä sekalaisia kuvia, toivottavasti kukaan ei enää oikeasti tosissaan lue tätä blogia.
Kidding, yritän parantaa tapani, toivoa ei ole vielä menetetty :D
Tähän kuvaan vois melkein kuvitella jotain keijukaisia :P
"If God made anything more beautiful, he kept it for himself"
~Author Unknown

Jos joku photoshopin taitaja haluaa muokata tästä kuvasta oikein hienon niin be my guest, olisin tosi kiitollinen!

Kaappaus videolta, kello on tässä melkein 12 yöllä. Käykää katsomassa koko video instasta jos haluatte, poika on hurjan söpö vaikka rouskuttaakin vain tohkeissaan heinää ja pällistelee :) Niin se on, kun on syntynyt nätin naaman kera :'D

Pari random kuvaa vielä tuolta samalta päivältä, kuin minä pojan kuvat on otettu, mutta ilman hevosia.
Toivottavasti ette pahastu!
Tammahevonen ♥
Käytiin katsomassa auringonlasku ja illan viimeiset valonsäteet kukkulan päällä.
Nämä hetket, ne on arvokkaita :')
 
Tammahevosen palvontaa
Nää on näköjään aina nää pakolliset kuvat puhelimen kätköistä tähän loppuun :D
Joskus oli vielä kesä! Tää on muistaakseni otettu toiseksi viimeisenä lomapäivänä lämpimänä iltana kun oltiin järvellä kalalla
Täytyy ehkä antaa pieni maininta myöskin tälle tyypille, joka myös tekee elämästä aika paljon parempaa
♥