keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Aluevalmennukset

Viikonloppuna olikin sitten tän vuoden viimeiset aluerenkaan kouluvalmennukset. Tykkäsin taas tosi paljon ja lauantaina sainkin ahaa-elämyksiä siitä kuinka mun tota otusta pitää oikein ratsastaa! Lauantain valpan tehtävistä en jaksa nyt enempää selostaa, eikä me mitään hirmu erikoista tehtykkään, vaan aikalailla perustehtäviä joilla saatiin hevoset toimimaan. Tää meijän aluevalmentaja on kyllä oikeesti ollu ihan tosi huippu, molemmilla valmennuskerroilla ollaan Veran kans menty paaljon eteenpäin. Tässä valkussa tajusin vasta ensimmäistä kertaa ottaa ohjat kunnolla tuntumalle, vaikka kaikki valmentajat on tainnu siitä vuorollaan sanoa... Nyt se sit tais kuitenkin oikeesti mennä perille ja hyvä niin! Yleensä oon hyvin vastaanottavainen kaikille (hyville) ohjeille, korjaan ongelman ja opin melko nopsaan, mutta toi ohjaspituus ei vaan jotenkin ole iskostunut mun päähän. Oon vaan aina ajatellut että vedän heppaa suusta jos ohjat on tiukalla, nyt mulle kuitenkin selitettiin että eihän se heppa voi pehmitä ja myödätä ennen kuin sen saa läpi ja läpi sitä ei saa ilman että se alkuun tuntuu vähän raskaalta. Anu on kyllä jo nyt ihan ehdottomasti yks mun lempivalmentajista, vaikka vasta vain kahtena viikonloppuna ollaan hänen silmiensä alla oltu!
 
Sunnuntaina jatkettiin aikalailla siitä mihin lauantaina jäätiin, tällä kertaa tehtiin paljon siirtymisiä, taivutuksia, asetuksia ja istuntaharjoituksia kaarevilla teillä. Istuntaharjoitusten aikana mentiin ilman jalkkareita, ja koko meidän ryhmä saikin kotiläksyksi ilman jalustimia keventelyä joka ratsastuskerralla! Sunnuntaina Vera toimi vielä paremmin kuin lauantaina ja se tuli tunnin loppupuolella kivan pehmeäksi suustaan, eikä käsivarsianikaan enää krampannut toisin kuin lauantaina ja vielä sunnuntain valmennuksenkin alussa. Anu sanoi että oltiin edistytty kivasti viimekertaisisista valmennuksista, vaikka jouduinkin myöntämään heti lauantaina ettei olla ratsastettu Eijan opissa kertaakaan valmennusten välillä Veran pienimuotoisen saikun takia. Valmennuksista jäi taas kokonaisuudessaan tosi hyvä maku suuhun ja innolla odotan että päästään treenaamaan!  Kotiläksynä meille tuli erilaiset istuntaharjoitukset, edelleen hevoseen vaikuttamista, asetuksia, taivutuksia, puolipidätteitä ja väistöjä sekä varmaan tärkeimpänä uusi ohjaspituus, joka voidaan tosin varmaankin liittää tuohon vaikuttamiseen.
 

 
 
 
 
Maanantaina sitten juoksutin Veran vaihteeksi. Pitäis varmaan joskus ottaa videota siitä touhusta, koska veran takapää on hyvinkin kevyt aina silloin kun pääsee vähän rellestämään ja eroon ratsastajasta! Huvittava otus kertakaikkiaan, ei sille voi kuin nauraa :D Mamman kiltistä pikku tammasta tuleekin aina varsinainen badass!! Tiistaina Veera vietti ansaittua vapaapäivää ja tänään työskenneltiin sitten kentällä noin puolen tunnin ajan käynnissä. Nyt tulevana sunnuntaina ois Polleparkissa pienet seurakoulukisat, vähä hotsittais lähtee, saas nähä käydäänkö sit pyörähtämässä kouluaitojen sisällä... :-)

lauantai 17. marraskuuta 2012

Minnan kouluvalppa ja evotusta

Jes Minna kävi pitämässä meille tänään toosi pitkästä aikaa valppaa! Minna on toiminut nykyään lähinnä meiän estepuolen valkkuna, mutta koska hän on eritäin pätevä myös koulupuolella niin halusin mielummin tällä kertaa tuuppailla. Estepuolella me taidetaan pitää tässä talven aikana aikalailla hiljaiseloa, nyt kun ei ole kisojakaan tulossa pitkään aikaan. Seuraavat kenttävalmennuksetkin on vasta tammikuun puolella, joten päästään hyvin keskittymään tuuppailuun, toivotaan että treeni tuottaa tulosta! Pitää vaan huolehtia siitä ettei Vera tylsisty, se kuitenkin tykkää hypätä eikä ainainen kentällä puurtaminen ole kenestäkään kivaa :) Ollaan suunniteltu että jos meille ei nyt tule muuttoa maneesitallille niin ainakin käydään sitten treenaamassa hallilla vähintään kerran viikkoon, niin että ollaan sitten iskussa kun kevään kisat koittaa. Kouluratsastus on kivaa, tavallaan.
 
 
Laatu on aika ihastuttava </3
 
Ja sitten itse valmennukseen! Lähdettiin siis treenailemaan Haapasalon maneesille, joka oltiin vuokrattu noin tunniksi tälle päivälle. Maneesille matkaa meidän kotitallilta on matkaa noin 5 kilometriä, joten se taittuuu tosi nopsaan autolla. Vera oli tänään ihan ok, sellanen tasapaksu pallero mikä on ehkä rasittavinta ikinä. Ois ees oikeesti hyvä tai huono! Blaah Veera osaa olla masentava eläin :D En oikein saanut siihen mitään tuntumaa ja se oli jotenkin tyhjän oloinen. Eilen ja toissapäivänä se oli kotona ihan eri planeetalta, tuli kiva fiilis ratsastuksesta ja Vera oli oikein ihana. Tänään ei vaan jotenki onnistunut. Oli siinä jotain positiivisia pilkahduksiakin, eikä se oikeesti mitenkään surkee tai huono ollu, mutta ei vaan jotenki tullut sitä fiilistä ratsastukseen. Kotiläksyks saatiin ainakin siirtymisiä ja laukkaa, laukkaa ja vielä kerran laukkaa. Meinasin alkuun että tästä ois tullu positiivinen teksti kun aloin kirjottaa, mutta ei tästä tullukkaan kun erehdyin kattoo äsken videolta meiän menoa :D Huomenna täytyy varmaan lähteä pään nollaus reissulle maastoon etten kilaha.
 
Rakas laamani ♥ c Ansku
 

torstai 15. marraskuuta 2012

Kuulumisia + hierontaa

Bambi <3


eheh, kohtasimme matkalla mörköjä (oikeasti hurja juttu oli kaivonkansi :D)





Ollaan nyt otettu tosi kevyesti klinikkareissun jälkeen, lauantaina tehtiin pieni käyntilenkki ja
vielä sunnuntainakin käytiin pienellä kävelyllä maastossa. Saatiin tällä kertaa äiti mukaan kuvailemaan, postauksen kuvat siis sieltä. Vera ei ole oikein ollut innostunut noista kävelylenkeistä ja tälläkin kertaa tamma alkoi keksiä kotimatkalla jotain ihan omaa kivaa. Arvon neiti halusi aivan välttämättä mm. hyppiä puskaan ja kaikkea muuta mukavaa, aina kun jotain veeran omasta mielestä hurrjjjan pelottavaa tapahtui. Se esittää aina että puskissa on mörköjä joita pitäis juosta karkuun jos sillä on tylsää. Possu se on, mutta ihan huvittava tapaus silti :)

Maanantaina väännettiin kevyesti koulua kentällä pitkästä aikaa, kun kenttä oli vihdoin sula. Vera oli aika jees, ei yhtä hyvä kuin vielä noin reilu viikko sitten, mutta ei mitenkään kamala. Alkuun tuntu että se kaatuu oikeaan kierrokseen sisälle ja on vino, mutta se korjautui aika hyvin loppua kohden. Tästä on sit hyvä lähteä taas treenaamaan, täytyis van päästä maneesille ratsastamaan kun keli meinaa olla aika huono. Tiistai jäi taas pelkäksi kävelypäiväksi, sillä kenttä oli jälleen kivikova. Kävin sitten kävelyttämässä veraa maasta käsin vajaa puolisen tuntia lähimaastossa. Täällä lähettyvillä ei ole ollenkaan katuvaloja, joten jos haluaa lähteä pois pihasta joutuu ottamaan otsalampun matkaan. Hieman pinkeenä oleva hevonen ja silmille valuva otsalamppu ei ehkä ole paras mahdollinen yhdistelmä, varsinkin jos jotain yllättävää tapahtuu... Selvittiin kuitenkin yhdestä säikähdyksestä huolimatta ihan kunnialla reissusta ja tultiin tallille yhtä matkaa.
 
 
Säät tietysti osittain vaikuttaneet liikutukseen, meillä kun ei ole maneesia nykyään, mutta kevyemmät päivät ovat varmasti tehneet ihan hyvää veralle. Pikkuisen se on alkanut jo ehkä keräämään virtaa, kun ei ole päässyt kunnolla revittelemään, vaikka väkirehujen määrää vähän laskettiinkin. Heti kun säät sallii päästään kuitenkin onneksi palaamaan normaaliin treeniin. Jalan tulehdus on parantunut tosi hyvin eikä turvotusta tai lämpöä ole ollut ollenkaan :)
 
No mutta sitten oikeastaan postauksen varsinaiseen asia-aiheeseen eli eilen meillä kävi ensimmäistä kertaa hieroja hoitamassa Veran! Aiemmin ollaan käytetty fysioterapeuttia, mutta valmentajan kehotuksesta kutsuttiin tällä kertaa hieroja katsomaan Veraa. Oikea puoli oli jäykempi, mikä ei kyllä tullut yllätyksenä, sillä taipuminen vasemmalle on ollut vaikeampaa ja oikealle se taas meinaa vähän kenottaa koko ajan. Selkä aristi ihan aavistuksen, mikä taas on peruja vanhasta satulasta, mutta tämä varmasti korjaantuu kun vaan jatketaan uudella penkillä tuuppaamista. Saatiin ohjeeksi jatkaa venyttelyjä ja oikean puolen kaulan ja takaosan lihaksia pitää vähän "herätellä" ennen ratsastusta taputtelemalla niitä ihan reippaasti. Ratsastaessa pitää huolehtia koko ajan siitä että heppa kulkee suorana ja alkuun aina asettaa vasemmalle jos vera meinaa jäädä kenottamaan oikealle. Myös väistöt ja peruutukset ylämäkeen tekisivät hyvää. Vera vaikutti oikein tyytyväiseltä koko session ajan ja hieroja kehui veraa kivaksi tammaksi. Mitään hälyttävää ei hieroja löytänyt ja noilla ohjeilla mennään!

Haluan treenaamaan! Maneesi ois aika ihana ♥

perjantai 9. marraskuuta 2012

Klinikkareissu

Maanantaina kun menin tallille niin Vera oli päättänyt yksivuotispäivän kunniaksi aiheuttaa meille vähän stressiä ja huolta. Hain Veran normaalisti tarhasta ja aloin tarkistamaan sen jalkoja. Kävin ensin läpi etuset joista en löytänyt mitään erikoista, mutta heti kun siirryin takasten pariin huomasin, että oikea takanen turvottaa kintereen alapuolelta ja on sekä lämmin että kosketusarka. Huolestuin aikalailla ja lähdin heti kentälle katsomaan ovatko askellajit puhtaat. Juoksutin veraa ensiksi suoralla uralla ja otin sen jälkeen liinan päähän pyörimään ympyrällä niin, että nään ontuuko Vera. Ei se luojan kiitos varsinaisesti ontunut, mutta pientä epäpuhtautta oli näkyvissä ravissa. Päätin kävelyttää veraa selästä käsin, sillä mikäli kyseessä olisi kuitenkin vain imppari, liikuttamattomuus ei tekisi hyvää jalalle. Vera käveli tosi hyvin ja rennosti astuen koko ajan vähintään kavion mitan etujalan merkin yli ja vaikutti ihan tyytyväiseltä. Kylmäsin jalan käppäilyn jälkeen ja puhdistin siinä olevan pienen haavan joka olisi voinut aiheuttaa impparin. Päätin että katsotaan vielä seuraavana päivänä mitä jalalle kuuluu ja tehdään sitten päätös siitä pitäisikö veraa käyttää klinikalla.
 
Söpöilykuva maanantailta ♥

Jalka eilen, turvotus laskenut jo hyvin.
                                                                                                       
 
Tiistaina jalka oli sitten turvonneempi, mutta Vera ei kuitenkaan ollut enää juurikaan ep eikä kovin aristanut jalkaa, lämpöä kintussa tosin oli vielä. Päätin että on kuitenkin parasta varata aika klinikalta, jotta varmistutaan ettei kyse ole mistään vakavammasta. Soitettiin klinikalle, saatiin aika perjantaiksi, myös ell epäili impparia ja antoi hoito-ohjeet välipäiville. Turvotus laski hienosti keskiviikkona ja torstaina, mutta ajateltiin että vera on kuitenkin parasta viedä klinikalle tarkastettavaksi. Samalla tulisi hoidettua eläinlääkärin todistus joka vaaditaan viikonlopun aluekenttärenkaan katsastuksista pois jäämiseen, mikäli ei halua maksaa turhaan valmennuksesta johon ei edes pääse.
Aamulla nopsaan napattu kuva Veerusta
Tänään olikin sitten aikainen herätys, koska klinikka oli varattu jo aamuyhdeksäksi. Suoriuduttiin hyvin matkaan ja oltiin perillä hieman etuajassa. Päästiin heti ilmoittautumisen jälkeen hommiin, koska klinikalla ei ollut tällä kertaa väenpaljoutta. Ell katsoi alkuun nopeasti jalan jonka jälkeen kävimme ulkona ravuuttamassa veraa. Epäpuhtautta ei havaittu nimeksikään, mutta lääkärit eivät kuitenkaan voineet sulkea murtumaakaan pois, joten jalasta otettiin röntgenkuvat ja kenkä jouduttiin irrottamaan. Siinä vaiheessa olin jo ihan kusi sukassa ja mietin kauhuissani että mitä teen jos veera kuolla kupsahtaa :'( Rtg kuvissa ei kuitenkaan onneksi löytynyt mitään. Seuraavaksi tsekattiin ultraäänellä jänteet ja hankkari, ainoa huomautus että jännetupissa oli nestettä joten selvittiin käytännössä puhtain paperein! Siinä jalassa diagnosoitiin siis olevan tulehdus, Vera sai antibiootit ja kipulääkettä sekä kuurin sulffaa. Tuikattiin siinä samassa myös rokotus, Vera tosin ei oikein tykänny piikittelemisestä, ei auttanu huulipuristin eikä mikään ja Vera sai taas hajoitettua yhdet Eskan päitset vetopaniikissa (Y). Sen ilme oli aika mainio kun se näki sen vempaimen ja tajus että sen kaunis turpa voi mennä rutulle :D Thanks God ei kuitenkaan löytynyt mitään vakavampaa eikä erityisiin toimenpiteisiin tarvitse nyt ryhtyä, normaaliin liikutukseen voidaan palailla viikolla jos ei mitään ihmeempiä :) Vera tosin oli tänään koko loppupäivän kuin takapuoleen ammuttu karhu, koska se joutui jäämään sisälle klinikan jälkeen ja sen kaunista turpaa oli pahoinpidelty törkeästi. Heh Veeran vankka olemus järkyttyi syvästi :D
 
Aika jäätävä naama veeral :DD
 
 
 
 
P.S. Heittäkäähän kommenttia uudesta ulkoasusta! Itteäni alkoi vanha tylsistyttää ja halusin kokeilla jotain vähän erilaista. Kertokaahan tekin mielipiteenne joko sit kommentissa tai sivupalkin kyselyssä :)

maanantai 5. marraskuuta 2012

1 year together


Yksi vuosi yhteiseloa takana! Hetkeäkään en ole katunut tämän uskomattoman tamman hankintaa ♥