Nikan viikko-ohjelma

Varsa on päässyt tämän vuoden puolella jo hieman hommien makuun ja ollaan alettu tekemään sen kanssa enemmän ja säännöllisemmin. Sen asenne on säilynyt edelleen aivan superhyvänä ja joka kerta se on yhtä innoissaan lähdössä esikouluun opiskelemaan uutta. Juoksutuksen tehojakso on nyt loppunut, sillä jo alle kymmenen harjoituskerran jälkeen voisi sanoa, että Nika on nyt oppinut juoksutuksen idean täysin. Siirtymiset ravin ja käynnin välillä onnistuu pääasiallisesti pelkällä ääniavulla, laukkaa taas en ole edes pyytänyt, sillä ympyrä oli alkuun sen verran pieni. Jatkossa juoksutusta otetaan vain harvemmin, sillä millekään hevoselle ei tee hyvää pyöriä jatkuvasti rinkiä, mutta opetteluvaiheessa oli tärkeää, että toistoa tulee tarpeeksi usein, eikä asiat ehdi unohtua. Ensimmäisillä kerroilla ei laitettu mitään apuohjia sekoittamaan kuviota, mutta nyt olen jo virittänyt sivarit löysälle ja tästä eteenpäin "juoksutus" hoidetaan ohjasajon merkeissä. Tällöin hevonen alkaa liikkua paremmin, eikä kyseessä ole pelkästään päätöntä juoksemista, jossa ei oikeastaan ole mitään ideaa.

Näytän nykyään aina ihan pulsulta tallilla, joten tekee vähän pahaa julkaista näitä kuvia :'DD

Rakastan tuota sen korvaa, joka sojottaa aina minua kohti :D♥
Itselleni tulee mieleen kompassin pohjoisnuoli, kun koko ajan se osoittaa samaan paikkaan :D

Kehitys on ollut ihan huikeaa, ja jos vertaa kuukauden takaiseen, niin ihan tavallisissa hoitotoimenpiteissäkin ero on kuin yöllä ja päivällä. Itseasiassa oikeastaan joka päivä kun menen tallille, huomaan eron edellispäivään. Käsittämätöntä. Selkeästi liikutus ja se, että hevoslapsi joutuu tekemään myös ajatustyötä on tehnyt hyvää sen psyykelle. Jossain vaiheessa tulee varmaan myös takapakkia, koska se kuuluu asiaan, mutta tähän mennessä Nika on kyllä ollut jokaisessa treenissä parempi kuin edellisessä ja selkeästi sisäistänyt uusia asioita. Mietintämyssy on siis varmasti ollut ahkerasti päässä myös öisin!

Eksyin näköjään hieman kertoilemaan ylimääräistä, mutta nyt postauksen varsinaiseen aiheeseen! Pääasiallisesti Nika liikkuu 3-4x/viikossa eli usein välissä on aina yksi vapaa, mutta jos joku juttu vaatii vähän etukäteisväsytystä, niin sitten tehdään hommia kahtena päivänä peräkkäin. Esimerkiksi metsään ei oikeastaan ole järkeä lähteä varsan kanssa, jolla on kokonaisen auringon verran ylimääräistä energiaa, mikäli tulevaisuuden haaveissa on pitkät rauhalliset maastolenkit. Se vahvistuu, mitä harjoitetaan. Ja toisekseen, vain rento hevonen voi oppia. En siis halua vahvistaa sinkoilua ja hermostuneisuutta vaan tehdä asioita rennon ja rauhallisen hevosen kanssa, joka on vastaanottavaisessa tilassa.

Tämä ylivaloittunut testikuva on aika kiehtova!

Alempana kolme eri esimerkkiä Nikan viikko-ohjelmasta. Tämä viikko on ollut vähän kevyempi, sillä olen ehtinyt tallille vasta myöhemmin ja maneesi on ollut monesti buukattuna. En myöskään halua enää illalla yrittää opettaa varsalle mitään uutta, kun sen keskittyminen on parhaillaan aamulla sekä valoisan aikaan. Meidän viikko-ohjelma on ylipäätään aina hyvin joustava, kun on niin monta muuttujaa jotka vaikuttaa, esim sääolot ja muut liian railakkaat hevoset samanaikaisesti maneesissa. Oikeastaan yleensä aina, jos maneesi on tyhjä ja on sopiva sauma, niin sinne mennään, kun esim irtojuoksutusta ei luonnollisesti voi toteuttaa, jos maneesissa on muita. Lisäksi pitää vähän kuulostella aina paljonko ipanassa on virtaa ja mahdollisesti muuttaa suunnitelmaa sen mukaan. Yllättävän kiltisti se on kuitenkin jaksanut olla, jos olen vaikkapa ensin juoksuttanut viitisen minuuttia niin kaikki on sujunut hyvin, mutta sitten kun sen päästää irti niin se juoksee 20 min häntä pystyssä :D

Suunnitelmaan olen merkinnyt vain kaiken ns. työksi luettavan ja kaikissa minuuttimäärissä on mukana myös kävelytys ja tauot, joilla Nika sai olla vapaana/levätä muuten.

Nikalle alkaa muuten olla kaikki varusteet kasassa ratsun ensiaskelia varten, enää puuttuu vain ratsastaja kyydistä. Vähän se saisi kuitenkin vielä kypsyä, ennen kuin ensimmäistä kertaa noustaan selkään, sillä en ole kovin innostunut mätkähtämään sieltä alas heti alkuun ja samalla pilaamaan kaikkia lähtökohtia. Toisaalta taas en malttaisi odottaa sitä, että pääsen ratsastamaan Nikalla, haaveilen jo kesän yhteisistä maastolenkeistä... Nyt huomaan jo etukäteen, että mennään taas reippaasti ulos kartalta, mutta siitäkin huolimatta pakko sanoa, että se on ihana hevonen! Olen aivan sen pauloissa, joka ilta palvon ja passaan sitä ja teen kaiken sen eteen mitä vaan keksin, koskaan ennen ei ole esimerkiksi hevosen jalkojen kylmääminen ollut yhtä mieleistä :D Lässyttäjäksi en ole kuitenkaan alkanut vaan hevonen on yhä hevonen ja sitä kohdellaan myöskin siten, mutta harvinaisen ihana sellainen se kyllä on! Sydän ♥