maanantai 5. joulukuuta 2016

Kuvapostaus: Kouluratsun talvihuvit


Pikaiset kuvakuulumiset mustan kanssa touhuilusta, ettei herra aivan pääse unhoittumaan täällä blogissa! Meidän treenit on edenneet nousujohteisesti syksyn ja tämän alkutalven ajan, ja pikku hiljaa olen alkanut saada vähän otetta ruunaan myös itsenäisesti ratsastaessa. Vielä kesällä olin vähän hukassa ruunan kanssa, enkä osannut ratsastaa sitä samalla tavalla ilman valmentajan apua, vaan se tekeminen oli ehkä enemmänkin seilailua pitkin kenttää. Nykyään kyse ei ole enää vain tuurista, että millainen päivä nyt sattuu olemaan enkä vain matkustele kyydissä. Voin vaikuttaa heppaan (joka tosin kyllä tietää olevansa yhä fiksumpi kuin minä näissä jutuissa!) ja olen oppinut vähän pyytämään siltä.

Kyseinen ote oli tosin vähän hukassa eilen, sillä niin oli myös ohjat :D Vihaan ratsastaa kangilla talvella, koska siis miten ne ohjat olisi tarkoitus saada pysymään käsissä?! Koko ajan sai olla korjaamassa, ettei kankiohja kiristy samalla kun keräilee bridongia, sillä toppahanskat on jotenkin niin paksut, että väkisin molemmat ohjat kiristyy, vaikka yrittää vain palauttaa kadonnutta tuntumaa, kun ohjat liukuu kädestä vääjäämättä sentti sentiltä. Kuskilla oli ihan riittävästi töitä pelkästään siinä, että pystyi istumaan noissa askeleissa ja yritti saada ohjat pysymään käsissä, mutta hevoselle ei tullut edes kunnolla hiki tuolla hangessa ja seuraavanakin päivänä oli aivan vetreä. Ruuna lienee rautaisemmassa kunnossa kuin minä, sillä kutakuinkin joka ikistä lihastani kolotti seuraavana päivänä... En muuten ymmärrä, miten onnistun näyttämään noin tasapainoiselta melkein kaikissa kuvissa - ilmeisesti treeni on tuottanut tulosta, mutta muistan miten kauhea perunasäkki olin tuon hevosen selässä vielä viime vuonna vastaavissa olosuhteissa :D


Pakko hehkuttaa, että aivan ihanaa kun on tullut talvi, tämän ansiosta sitä muistaa miksi Suomessa on sittenkin ihan kiva asua! Gotta love this weather, seuraavan kerran tahtoisin nähdä paljasta maata maalis-huhtikuussa, ei haittaa pakkasetkaan. Kivan talvisia myös nämä kuvat, täytyy muuten varmaan tehdä tänä jouluna poikkeus ja ottaa tonttukuvia myös tämän friisiherran kanssa. Sormet jo oikein syyhyää, että pääsisin laittamaan punaisella nauhalla koristeltua lettiä tuohon harjaan ja pukeutumaan tontuksi :D Ikuinen jouluintoilija kuittaa nyt, seuraavassa postauksessa sitten todennäköisesti ipanan puuhia, eikä mainita sanaa joulu!




Arvatkaas kuka yritti kiskoa mustia suitsista

No ipana tietysti!

8 kommenttia:

  1. Todella upeita kuvia, ai että! Valo todellakin tuli hyvästä kulmasta nyt. :D Oon ihan kateellinen tuosta lumesta, täällä lounaassa kun vaan sahaa ees taas sen kanssa. Ensin on lunta, sitten sulaa pois, sataa taas uudestaan ja sulaa taas pois. Juuri nyt on niin kovin pimeää ja lumetonta, yyh. Toivottavasti ainakin saadaan valkoinen joulu!

    Erittäin kivan oloinen blogi myös sulla ja suloiset päätähdet! :) Pitää tutustua paremmin lähipäivinä, sait ehdottomasti uuden lukijan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! :) Haha voi ei, just katoin jostain toisesta blogista kuinka ankean harmaata ja synkkää siellä etelässä on ja säälin vähän kaikkia siellä suunnassa asustavia :D

      Veera, varsa, musta ja allekirjoittanut kiittävät :') Tervetuloa, kivaa kun löysit tänne meidän blogiin!

      Poista
  2. Mustako on myynnissä? Mites teidän treenit sitten?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös kaikki hepat ole hiljaisessa myynnissä jos tarjotaan tarpeeksi rahaa :D Sitten vaan täytyy löytää uusi treenikaveri jos sellainen tapaus koittaa :)

      Poista
    2. No ei ole. Tuskin on esimerkiksi sinun Veerasikaan.

      Poista
    3. Kilpahepat luokittelisin itse ainakin eri ryhmään :) Se on kyllä totta mutta ei veeraa kukaan haluaisi ostakaan :'DD Ihan senkään takia en tammaa myisi kun tiedän ettei sille voisi löytyä enää täydellistä kotia varmuudella, ajattelisin että se on kokenut jo tarpeeksi elämänsä aikana. Fiksut hepat sitten asia erikseen ja löytää hyvän kodin helpommin, hankalathan ne niitä on jotka kiertää

      Poista
  3. Ai että, ihan loistavia kuvia! Auringonvalo tekee näihin kyllä niin maagisen kosketuksen, että ei meinaa silmiään uskoa. Friisiläinen se jotenkin sopii noihin maisemiin, näytätte superhienoilta yhdessä! :) Miten voikin olla kaunista! :)
    Mielestäni tässä postauksessa oli myös hauskana "loppukevennyksenä" nuo kaksi viimeistä kuvatekstiä, tuli hymy huulille! :) Sanalla sanoen siis, ihana ja onnistunut postaus, kuvia ei ainakaan minun mielestäni ollut ollenkaan liikaa! :)

    -Siiri
    siirixo.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Tuo oli kyllä harvinaisen upean aurinkoinen päivä eli kuvausolosuhteet oli ainakin kohdillaan :) Kamera vaan ei oikein jaksanut pysyä mukana vaan yli puolet kuvista oli epämääräistä puuroa... mietin korjaantuisiko se sillä, että viskaisi lattialle, kun tuota kameraa on kohdeltu ehkä liiankin hyvin kun kaikesta huolimatta temppuilee ':D Musta hevonen kyllä jotenkin sopii tuonne hankeen, vaikka onkin haastava kuvauskohde!

      Iso kiitos kommentistasi! :)

      Poista