sunnuntai 28. elokuuta 2016

LvR Aluekoulukisat 27.8.

*Skipatkaa tämä postaus jos tahdotte lukea vain Verasta tai varsasta, sillä nyt on juttua Mustasta!
 Olen miettinyt, että mistä kaikesta "voin" tänne kirjoittaa (ts. mikä on kohdeyleisö), mutta tullut siihen tulokseen, että en kuitenkaan voi perustaa omaa blogia jokaiselle eri hevoselle, ja toisaalta en taas malta olla kertomattakaan näistä kaikista muistakin jutuista. Jos äänekästä vastarintaa ei ilmaannu kommenttikenttään, jatkan kuten tähänkin asti :'D

Postauksen upeista kuvista kiitos Tiia Tahvanainen Photography!

Eilen suunnattiin pitkästä aikaa kilpailemaan ruunan kanssa, tällä kertaa Killerille. Viimeksi startattiin silloin, kun lunta oli vielä maassa, ja kesän kisat menivät meiltä kokonaan ohi eli viimeisimmästä kerrasta tosiaan on aikaa. Kuvissa keli näyttää ihanan aurinkoiselta ja aamupäivällä olikin lämmin sää, mutta ilmeisesti vähän koko maassa riehunut myrskytuuli iski kaiketi pahasti juuri  Keski-Suomen ympäristöön ja loppujen lopuksi kilpailut jouduttiin keskeyttämään lopullisesti heti päivän ensimmäisen alueluokan jälkeen. Starttasin luokkani viimeisenä ja jo silloin kouluaidat kaatuili ja puolen tunnin kuluttua koko alue alkoi tyhjentyä, kun isot mainoslevyt alkoivat irrota ja lennellä ympäriinsä. Kävi siis aika hyvä tuuri, että saatiin vedettyä edes tuo meidän luokka loppuun, mutta todella monen suoritus jäi kyllä esittämättäkin valitettavasti.

Ensimmäistä kertaa meidän valkku oli mukana auttamassa verkassa ja siitä oli kyllä iso apu. Ruunakin tuntuu aina huomaavan valvovan silmän läsnäolon ja ei yritä huijata minua niin paljon :D Musta on niin kokenut, että välillä se osaa vähän vedättää minua, mutta kun valmentaja on paikalla se ei yritä samalla tavalla luikerrella työnteosta... Kisoissa G on kyllä niin supermotivoitunut aina, että siellä se kyllä ainakin tahtoo näyttää parastaan, ellei kuski touhuillansa sitä estä. Oikea kilpahevonen siis, joka rakastaa esiintyä ja innostuu, kun huomaa pääsevänsä reissuun. 


Ihmetys olikin siis suuri, kun pienen kävelytauon jälkeen radalle lähtiessä ruunasta tuli vähän tahmea, vaikka aiemmin verkassa oli ollut tosi hyvä - ja kun G vieläpä oikeasti on niitä hevosia jotka antaa itsestään aitojen sisällä aina sen 110 prosenttia. Suoritus oli kuitenkin tasaisen varma ja tulos oli sen mitä saattoi odottaakin eli ruuna ei petä koskaan, tällä kertaa keräten prosenteiksi 64,205% alueluokka Helppo B:3 ohjelmasta. Päivän taso oli todella kova, nähtiinpä siellä esimerkiksi myös PM-kisoissakin edustanut ratsastaja, siispä tällä kertaa meidän tulos riitti luokan viidenteen sijaan. Palkintojen jaon jälkeen löytyi syy ruunan vähän "vetelämpään" olemukseen, josta puuttui se viimeinen särmä eli ruunalla oli kauhea pissihätä :D Herra ei suostu missään nimessä käymään asioillaan muualla kuin karsinassa, ja niinpä sillä sekunnilla, kun se pääsi purualustalle se pissi kauhean lammikon, jota se oli pidättänyt aamusta asti monta tuntia. Ei ihmekään jos ei meinaa tossu kulkea, kun pitää juosta kintut ristissä, kun ei löytynyt ruunalle sopivaa toilettia (tai oikeastaan ruuna kelpuuttaa vain sisävessan ;))!

Tää varmaan erottuikin jo joukosta laatunsa (valitettavasti ei hyvän sellaisen :D) vuoksi, eli tää on vain mun ite puhelimella ottama kuva :)

Kotimatkasta ei selvitty täysin ilman tarpeetonta äksöniä, kun jouduttiin ajelemaan kiertotietä puiden kaatuiltua teille ja kaiken huipuksi meiltä meinasi loppua autosta diesel, sillä sähkökatko oli lähes kaikkialla lähistöllä, ja mistään ei meinattu saada uutta polttoainetta sen vuoksi. Jouduttiin sitten jäämään eräälle huoltoasemalle noin kymmenen kilometrin päähän tallista odottelemaan, sillä ei uskallettu enää käynnistää autoa ja lähteä ajamaan riskillä viimeisiä kilometrejä (bensakoneessahan ei haittaa niinkään jos bensa loppuu, mutta dieselissä asia ei ole ihan niin yksinkertainen vaan oikeastaan poikkeuksetta seuraa kallis lasku perästä). Kävi niin ihanasti, että tallinomistaja sattui juuri silloin soittamaan minulle ja kerroin samalla, että olimme jumissa asemalla, jossa sähkökatko oli ollut jo yli kaksi tuntia ja koko paikka oli pistetty jo kiinni, niin hän lupasi metsästää meille jostain kanisterin ja tuoda sen meille täytenä keskustasta! Kokonaisuudessaan lähes tunnin ihmettelyn sekä odottelun jälkeen päästiin vihdoin jatkamaan matkan viimeiset kilometrit tallille, jossa ei (tietenkään...) ollut myöskään sähköjä. Puhelimen valolla laiteltiin sitten kaikki tavarat suurinpiirtein paikoilleen ja hoidin vielä lisäksi omat hepat nopsasti, jonka jälkeen, ihme kyllä, päästiin kotimatka ilman mitään kommervenkkejä. Koko päivä kuitenkin meni läpi tosi hyvällä fiiliksellä ja tuollaisetkaan viivästykset ei haittaa lainkaan, kun niihin osaa suhtautua oikein ja takana on onnistunut kisapäivä piristämässä :) 

Tää on mun mielestä ihana kuva tunnelmaltaan, tyytyväinen heppa ja kuski!
On iloinen asia ratsastaa hienolla hevosella!


Nää pari kuvaa on iskän ottamia. Tässä G yritti luiskahtaa tässä kaarteessa ulos, kun vähän kyttäsi, niin kuskin paino ei ehtinyt mukaan, mutta ruunan ilme ja asento oli niin söpöt, että tahdoin julkaista tämänkin :D

Tässä menossa vielä korjaus edellisen kuvan tilanteesta

Gere on aina niin kiltisti kisapaikalla. Hevosta ei saisi pitää kisoissa ilman suitsia, mutta tässä kisat ovat jo loppuneet ja olimme viimeisiä paikalla, joten teknillisestikään mitään kiellettyä ei tapahtunut :D



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti