Seurakoulukisat ja pieniä vastoinkäymisiä

Käytiin siis eilen Saarijärvellä pienissä seurakisoissa vähän tuuppailemassa, mentiin kaks luokkaa, ensin C-merkin kouluohjelma jonka jälkeen HeB - K.N. Special. Verkassa Vera oli ihan jees, ei mitenkään erityisen hyvä tai huono. Meille meinas tulla aavistuksen kiire, mutta onneksi järjestelyt toimi tosi hyvin ja verkkavalvojat oli kokoajan ajan tasalla, kiitokset siis sinne hyvin toimineista kisoista! Ulkona verkkaa sai olla odottelemassa kaksi ratsukkoa, kentällä oli hyvin tilaa ja siinä oli hyvä verkata vielä juuri ennen radalle menoa. Kouluaitojen sisään ei päässyt ennen suoritusta vaan rata tuli aloittaa aitojen ulkopuolelta, mikä sinänsä oli hauskaa vaihtelua, mutta olisin luullut että vera voisi kytätä vähän kaikenlaista radan alkupäässä. Itse suoritus meni kuitenkin hyvin ilman mitään ylimääräisiä kommervenkkejä ja mielestäni rata oli melko hyvä ja tasainen. Mentiin luokassa toisiksi viimeisinä, joten ei saatu tietää prosentteja ennen palkintojen jakoa vaan jouduttiin odottamaan jännityksessä vielä hetken aikaa.

Kuva: Iida-Maria Ikkala

Tulihan sieltä sijoitus ja meidät kutsuttiin palkintojen jakoon ensimmäisinä! Prosenteiksi kuulutettiin tasan 60% ja sieltä lähtikin siis meidän toinen yhteinen sinivalkoinen :) 

Kuva: Iida-Maria Ikkala

Seuraavaks sitten verkkaamaan B:tä varten, Vera oli aika hyvä mutta se kompasteli aika paljon mikä ei  siis todellakaan ole sille tavallista. Askel ei kuitenkaan tuntunut mitenkään merkittävän epäpuhtaalta, muistan kuitenkin ajatelleeni että toivottavasti tuomari ainakin huomauttaa jos näkee jotain. Rata meni ihan ok hyvin mielestäni, mutta energia ja eteenpäinpyrkimys oli kuitenkin sammahtanut. Prosentteja saatiin vain 54,800 ja papereissa luki että: "hevonen aavistuksen epäpuhtaan oloinen vasempaan kierrokseen, mutta näyttää hieman kuolainontumalta." Meillä on ollut pahana tapana käynnissä se että veera ns. "nokkii" jos käsi elää liikaa, ja tarkoitan tällä lähinnä sitä että itse myötään liikaa jolloin veera nokkii ja se alkaa näyttää siltä kuin se ontuisi. Vera tosin kompastui perjantaina kentällä ja lensi  melkein polvilleen joten en tiedä nitkahtiko siinä jokin ja onko se siitä johtuvaa.

Venyttelin veeran ennen kuljetusta jolloin oikea etujalka tuntui melko jäykältä eikä liikkuvuus ollut läheskään yhtä hyvä kuin toisessa jalassa. Olen venytellyt veraa lähes poikkeuksetta joka ratsastuskerran jälkeen koko kesän ajan, välillä tuo jalka on ollut vähän jäykempi mutta välillä taas vastannut lähes täysin toista etusta. En tiedä onko vetänyt kylmien kelien, matkustamisen, vähän pitemmän tallissa seisomisen, kompastumisen vai minkä takia sen enemmän jäkkiin. Uskoisin kuitenkin että paranee ihan itsestään melko nopsaan, viime talvenahan kun vera oli ollut vasta vähän aikaa meillä se oli noin viikon ep ja silloin se johtui ihan täysin lihasjäykkyydestä.

Kotona yritin sit ottaa vielä vähän edustavampia kuvia tammasta jos vaikka suoriutuisi sukupostiin laittamaan.
Mitäs mieltä onko kuva ihan edustava, vaikka Veralla onkin ihan perus riimu päässä?


Tänään kävin Veralla melko kevyen maaston, tai siis yritin käydä kevyen maaston, Veerasta on tullu ihan kauhee vauhtihirmu ja saa tosissaan tehdä töitä että se pysyy lapasessa jos se ehtii innostumaan :D Vera oli onneksi ihan normaali eikä tuntunut yhtään epäpuhtaalta, irroteltiin vähän jotta saataisiin niitä mahdollisia jumeja auki ja hyvin tuntui ainakin vauhtia piisaavan :) Venyttelin veran vielä ratsastuksen jälkeen, venyi jo vähän paremmin kuin eilen eikä se vastustellut niin paljon venytystä, jatketaan tästä nyt semmosella ihan perus liikutuksella, koska eihän ne lihakset muuten vetreydy kuin liikkeessä.

Alue-este 16.9., Korpilahti

 

Eilen aamulla lähdettiin tallille melko aikaisin, sillä luvassa oli kisapäivä Korpilahdella. Veera oli yön tallissa Pilke seuranaan, jotta saisi vähän levätä ja olisi siten virkeämpi kisapaikalla. Me ollaan vielä pidetty hevosia laitumella myös yöt, mutta ennen kisoja ollaan kuitenkin aina otettu sisälle nukkumaan. Luulisi että hevonen olisi puhtaampi nukuttuaan yön karsinassa kuin laitumella, mutta veera oli yltä päältä puruissa ja sotkenut itsensä ihan totaalisesti :D Noo ei muuta kuin harjaamaan ja tulihan siitä melko pian ihan siisti otus... :) Sitten vaan varusteet autoon ja heppa kyytiin, Vera meni kiltisti koppiin ja päästiin lähtemään matkaan jopa hieman etuajassa, matkalla ei tapahtunut mitään ihmeitä ja tamma matkasi ihan hienosti kopissaan.

 

Kisapaikalla meillä oli hyvin aikaa ja jätettiin veera koppiin mussuttamaan heinää rataan tutustumisen ajaksi. 90cm arv. AM 5 radalla oli pari melko kilttiä estettä, mutta myös haastavampia linjoja ja paljon  kaarevia teitä. Varsinkin yksi okseri-muuri linja vaikutti haastavalta ja mietin tarkkaan miten siihen ratsastaa, ettei vera pääse vahingossa livahtamaan jälkimmäisestä esteestä ohi. Ehdin myös katsomaan muutamia ratoja ja huomasin tuon samaisen linjan tuottavan hankaluuksia monelle ratsukolle, mutta olin kuitenkin aika luottavaisin mielin.

 

Olin verkkapaikalla hyvissä ajoin ja odottelin vuoroani päästä kentälle. Verkanvalvoja huusi aina niiden nimet jotka pääsivät kullakin hetkellä verkkakentälle, mutta omaa nimeäni en kuullut kertaakaan. Sitä ei joko sanottu tai sitten en vaan kuullut, mutta odottelin siis kävelytysalueella ja yritin selvittää asia, mutta kukaan ei oikein osannut auttaa ja kun kuulin että radalla oli jo 15. ratsukko päätin tunkea verkkaan vaikka väkisin, koska oma vuoroni oli neljän ratsukon kuluttua. Ihmettelen vaan että verkka-alue oli täynnä (kymmenen odottavaa ratsukkoa) koko ajan ja mut oli tavallaan jätetty välistä tai sit en tosiaan vaan kuullut, mutta ois sen nimen kyllä voinut sanoa uudestaan mieluummin, kuin vain ottaa sit jonkun toisen ratsukon sisään tilalle. Nopea verkka kuitenkin toimi ja vera oli heti alusta asti ihan tosi hyvä, otin vain kolme hyppyä ja hain vähän ratatempoa, vera ei kolautellut puomeja ja oli tosi terävä joten lähdin hyvillä mielin radalle!

 

 

 

 

 

Sama fiilis jatkui radallakin ja vera oli tosi kiva! Paikat osuivat kohdalleen ja vaikeammillakaan linjoilla ei ongelmia. Saatiin nollatulos ja paikka uusinnasta johon meitä oli selvinnyt 22:sta ratsukosta yhdeksän. Olin tosi tyytyväinen nollatulokseen, mutta seuraavaksi pitikin alkaa jo miettiä uusintaa eli meidän ensimmäistä rataa jossa esteet olisivat 100cm.

 

Olin lähtenyt loppupäässä luokkaa, joten pääsin heti takaisin verkkaan jolloin uusintaan aikaa oli ehkä noin kymmenen minuuttia. Hyppäsin taas vain yhden verkkahypyn ristikolle ja yhden pystylle sekä okserille. Vera oli edelleen tosi hyvä eikä mua jännittänyt juurikaan, vaikkei olla paljoa hypätty tätä korkeutta aiemmin.  

 

 

 

 

Vera oli aivan älyhieno taas! "Harmillisesti" napattiin yksi puomi mukaan (okei mua ei kyllä harmittanut pätkän vertaa!!), mutta rata oli varmasti meidän kauden paras ja olin hirmu tyytyväinen. Veera oli ihan super ja sit vielä kirsikkana kakun päälle sijoituttiin luokassa kuudensiksi! Voi että olin tyytyväinen ja sai muuten tamma paljon kehuja :)

 

 

No päivä ei kuitenkaan ollut vielä ihan ohi ja lähtiessä Korpilahdelta huomattiin että akkuvalo palaa meiän autossa, sammutettiin siis radio ja tällaset ylimääräsiset akkua syövät jutut. Saatiin kuitenkin Veera tallille asti ja hoidettua, jonka jälkeen lähdettiin ajelemaan kotia kohti, autokin käynnistyi vielä mikä oli aika ihme. Siinä puolessa välin matkaa (tallilta meille 20km) auton kojelaudassa alkoi palaa mitä ihmeellisimpiä merkkivaloja, esim. ohjaustehostimen hihna katkennut, luistonesto ja jotain ihan randomia. Äiti kaivoi ohjekirjan esille ja alkoi lukemaan siitä että mikä tätä autoa mahdollisesti vaivaa. Kun tultiin kylälle se meiän auto jakso enää hädintuskin nousta pientä ylämäkeä ja yht'äkkiä radio ja kaikki kojelaudan valot alkoihimmenemään ja sitten sammuivat pikkuhiljaa. Seuraavaks sammu moottori ja oli kyllä kertakaikkiaan aika mielenkiintoista :D Päästiin onneksi laskemaan alamäkeen yhdelle levikkeelle moottori sammuneena ja auton katkaistua yhteistyösopimuksensa. Siitä meille kotiin oli enää noin 1,5km ja kävelin sitten kisahousut ja muut kamppeet päällä kotia kohti tien viertä pitkin :D Voi olla että ohikulkijoilla on ollut hauskaa, oltiin meinaan varmaan aika erikoinen kulkue... Saatiin sit auto illalla korjaamolle ja se oli ollut ihan seko, kaikki lamput oli palaneet kirkkaina ja se auto oli näyttäny ihan siltä ku se hehkuis, siitä oli sit pitäny varmuuden vuoks irrottaa mm. akku ettei se ois sytyttäny yöllä sitä koko hallia palamaan. Voi olla että jää ens viikonlopun kisat välistä... :D

  

Loppuun sit vielä video radasta :)

 

  

parhautta♥

Seurakoulukisat 8.9, Konstanze + video!

Eilen lähdettiin Minna ja Pilke kyydissä Uuraisille seurakoulukisoihin. Ensin en ajatellut ollenkaan lähteä näihin kisoihin, mutta koska seuranmestaruus mitalit olivat taas jaossa, tällä kertaa vaan koulupuolella, niin päätettiin sitten kuitenkin osallistua. Menin ensin helppo C -radan ikäänkuin verryttelynä, koska halusin että veera tottuu maneesin peileihin ja muuhun ennen B:tä joka meilä oli mestaruusluokkana. Verkassa kentällä Vera oli ihan ok, ei hirmu hyvä muttei huonokaan, lähdettiin kuitenkin ihan hyvillä mielin suorittamaan rataa maneesiin. Alkuun vera oli hieman jännittynyt, mutta sain sen kuitenkin keskittymään ennen varsinaista suoritusta. Rata oli melko hyvä ihan viimeisimpään neljännekseen asti. Ensinnäkään oikea laukka ei meinannut nousta millään, laukka oli vetelää, päädyssä jossa pohja oli tosin hieman epätasainen tuli ainakin kolme raviinsiirtymistä, joista ainakin yksi vastalaukalle. Ärsytti todella paljon ja piti oikein väkisin yrittää taputtaa veeraa, vaikkei yhtään olisi huvittanut :D No prosentteja tästä esityksesta tuli 55,682%. Ajattelin siis että noilla pisteillä ei minkäänlaista mahdollisuutta ole sijoitukseen, mutta ei sitten näköjään ollut mennyt muillakaan ihan putkeen koska meidät kutsuttiin palkintojen jakoon luokan toisina :D

Ehdin palkintojen jaon jälkeen nopeasti lukaista arvostelupöytäkirjan ennen seuraavaa verkkaa ja tuloksesta suivaantuneena päätin parantaa tulosta B:hen! Heti verkassa olin paljon tarkempi ja jos vera ei reagoinut pohkeeseen välittömästi, niin pieni näpäytys raipalla pohkeen taakse. Ensin veraa ärsytti tuo huomauttelu, hän kun ei mielestään olisi ansainnut sitä ja sainkin osakseni aika mojovan pukituksen, mutta pysyin kuitenkin kyydissä ja Vera alkoi heti toimia kun sain sen hetkellisesti ajettua pois tuolta mukavuusalueeltaan ja työskentelemään. Myös maneesissa vera oli hyvin terävä ja olin hirmu tyytyväinen poistuessamme radalta! Prosentteja tulikin 57,391, oltiin johdossa aivan viimeiseen ratsukkoon asti joka kuitenkin sitten kiilasi ohitsemme ja tipuimme luokassa toisiksi. Olin kuitenkin tosi tyytyväinen vaikka tiputtiin ykköspaikalta, mutta sijoituttiin siis luokassa toisiksi sekä myös mestaruudessa hopealle!



Kunnon prinsessat :D

 

Tein muuten pienen videon Verasta pari päivää sitten, ideana oli kuvata vähän meidän kehitystä alun epäonnistumisista ihan näihin päiviin saakka. Kommenttia saa heitää sekä tänne että youtuben puolelle jos sieltä kanava sattuu löytymään!:)

 

Aluekenttikset 2.9, Keuruu

Eilen lähdettiin Keuruulle meidän toisiin kenttäkisoihin, tällä kertaa lähtö ei ollut niin aikainen kuin viimeksi sillä toinen radannäyttö oli vasta klo 12. Ei tosin ollut varmaa että ehtisinkö siihen koska meidän koulustartti oli merkitty alkavaksi 11.45, melko kiire aikataulu siis :D En kuitenkaan ottanut stressiä radannäytöstä, koska ollaan käyty hyppimässä Keuruulla aiemminkin ja suurinosa esteistä oli ennestään tuttuja.

 

Ensimmäisenä ratsastettiin siis kouluosuus, meinasi tulla vähän kiire (okei aika paljon kiire, kerkesin ratsastaa verkkakentän noin viisi kertaa ympäri ennen kuin meiät kutsuttiin maneesiin odottelemaan :D) Iskä oli kuitenkin talutellut veraa ennen verkkaa jo vartin joten pystyin ottamaan suoraan ohjat käteen. Heppa oli onneksi hyvin avuilla heti siitä lähtien kun keräsin ohjat käteen, lauantain koulutreeni taisi olla sittenkin ihan hyvästä vaikka silloin vera tuntui ihan kamalalta ja kyttäsi vaan puskia eikä keskittynyt ollenkaan. Maneesissa yritin vielä taivutella veraa ja muutenkin pitää sen avuilla, odotusalue oli vaan noin viisi metriä leveä mutta kyllä siinä vähän jotain pystyi tekemään. Päästiin aika nopsaan aitojen sisään, luokka oli ollut viisi minuuttia edellä joten sain sitten vielä verkata maneesin hyvällä pohjalla ja vera muuttuikin paljon paremmaksi.

Itse rata meni mielestäni aika hyvin, joitain pikkuvikoja oli mutta vera teki kuitenkin mielestäni ihan hyvin töitä :) Prosentteja tuli 58, mielestäni ois voinu tulla paremmatkin pisteet, mutta positiivista oli ainakin se että en oo ikinä ennen saanu istunnasta kutosta parempaa veran kanssa ja nyt se oli jo 6,5! Meiän ekoissa kisoissa mun istunta oli toiselta tuomarilta 5 ja toiselta 5,5 tosi hyvä siis että siinäkin on tapahtunut muutosta!

Ehdin kouluradan jälkeen vielä hyvin maastoradannäyttöön, saatiin laittaa veera siksi aikaa ekun seuraksi tarhaan jonka Ansku ja Anne olivat varanneet, kiitokset heille :) Rata oli ihan perus, siellä oli vaan yksi este jota ei olla aiemmin hypätty. Vedelle tosin oli tuotu soutuvene pelotteeksi, arvelin että veera vähän katselee sitä vaikkei se hypättäväksi ollutkaan, koska niitä veera on aiemminkin vähän katsellut maastolenkeillä.

Radannäytön jälkeen mentiin takaisin tallille ja käytiin Anskun kanssa tutustumassa rataesteisiin. Rataesteissä ei ollut mitään kovin erikoista, pari vähän tiukempaa kurvia mutta veera kääntyy kyllä vaikka pennin päällä joten en arvellut sen tuottavan ongelmia ongelmia :) Ainoa vähän huonompi juttu oli se että esteet kun olivat kentälllä ja yöllä oli satanut niin kenttä oli osittain melko huonossa kunnossa, linjat ennen esteitä olivat kuitenkin onneksi ihan hyvässä kunnossa.

Esteille ehdin verkata hyvin, verryttelyssä vera oli tosin vähän huolimaton jaloistaan eivätkä ponnistuspaikatkaan meinanneet oikein osua kohdilleen. Radalla vera oli kuitenkin tosi hyvä ja tarkka jaloistaan, joten saatiin pitkästä aikaa nollatulos! Alkoi jo vähän tympäisemään noi pudotukset :D

Tarkkana kuin porkkanat :D

Rataesteiden ja maaston välillä olikin sitten vähän pitempi väli joten viskattiin taas hepat tarhaan ja lähin iskän kanssa kattomaan tuttarin maastoa. Käveltiin vielä kerran harrasteen maasto ja sitten käytiin vielä tsekkaamassa tuttarin rata ihan vaan mielenkiinnosta. Tuttarinkaan esteet eivät näyttäneet kovin pahoilta ja osa niistä ollaankin hypätty veran kanssa, mutta oli siellä kaksi aikamoista hirvitystä eli jättimäinen alashyppy ja vielä alamäkeen sekä iso nuolenpää-este. Osallistuttiin siis ihan tyytyväisenä vielä tuohon harrasteeseen, vaikkei mestaruutta voitukkaan nyt tavoitella :D

Oltiin hyvissä ajoin takaisin tallilla, vaikka lähes kaikkien muiden mielestä olikin jo kiire, mutta ehdittiin vielä veran kanssa oikein hyvin maastoon ja ylimääräistä aikaa jäi vielä ihan reilusti. Vera oli verkassa kiva, hyppäsin vaan kaksi kertaa verryttelyesteen etten väsyttäisi sitä. No virtaa oli kyllä sit tosiaan ihan riittämiin ja heti kun annoin laukka-avut lähtöalueella veera pinkaisi matkaan eikä ainakaan tarvinnu kahta kertaa käskeä! Maasto meni tosi hyvin, mitä nyt meinattiin ottaa yks mänty mukaan kurvissa kun veeralla on vähän tapana oikoa kaarteessa... :D Yleisöä ja tuomareita sekä sitä kauheaa venettä piti tietenkin vähän matkan aikana katsella, mutta hypyt oli tosi hyviä ja laukka pyöri. Minna tuli radan jälkeen taputtamaan veera ja sanoi että mentiin aika lujaa ja että meidän aika oli 17 sekuntia nopeampi kuin olisi ollut tarvis! Viimeks Alavudella meillä meni kahdeksan sekunttia  yli ihanneajan, mutta nyt ei ainakaan sitä ongelmaa ollut :D Noo pitäis ehkä alkaa hyödyntämään tota kelloa nyt sit siihen ettei mennä liian lujaa, mutta päästiin siis kuitenkin nyt toi maasto nollilla ja olin taas tosi tyytyväinen! Parannettiin myös meiän pistetulosta viimekerrasta ja virheisteitä oli nyt sen 63 tasan kun viimeksi saatiin 68,1. Hyvä parannus siis ja oltiin tuolla tuloksella seitsemänsiä eli toisia ei sijoittuneita, ja meitähän oli luokassa siis sen 19 lähtijää.

Ja sit vielä videota maastosta, vetäähän se veera joo aika lujaa :D
 

Alue-este 26.8, Polleparkki

Nyt on sit rankka kisaviikonloppu takana, eilen ratkottiin vielä K-S Alueen joukkuemestaruudet sekä ÄSeRa:n seuranmestaruus. Hypättiin siis kaksi kertaa 80cm, ensin seuraluokassa ja sen jälkeen alueella.

 

Seuraluokassa otettiin heti ykkönen alas, mikä oli siis ihan perus pysty. En oikein keksi siihen muuta syytä kuin että Vera ei vaan keskitynyt tarpeeksi vaan tohotti menemään kohti verkka-aluetta. Heti kakkosesteellä lähti toinen jalustin koska Vera teki vähän hassun hypyn ja tuli juureen. Kolmosta lähestyttiin ristilaukassa, oho oho ups ups, mutta hyppy oli kuitenkin hyvä. Sen jälkeen tuli sarja jolla hukkasin molemmat jalustimet, ne eivät vaan enää yksinkertaisesti halunneet pysyä jalassa :D No se ei onneksi ole ikinä haitannut koska olen mennyt pienenä tosi paljon ilman jalkkareita ja satulaa, joten niiden puuttuminen ei ole aiheuttanut ylimääräisiä ongelmia. Sarjalta tultiin alas vastalaukassa ja päätin siinä vaiheessa korjata ravin kautta, että saan hyvän lähestymisen seuraavalle esteelle ja jalustimet jalkaan. Loppurata meni ihan nätisti, tosin se sama musta portti jonka takana vaani eilen sapelihammastiikeri oli edelleenkin pelottava ja veran piti varmistaa että tiiikeri ei ole pesässään ennen kuin hyppäsi sen yli. Loppurata menikin sitten ilman sen suurempaa säheltämistä ja meidän joukkueenjohtaja Suvi  antoi palautteen ja vinkit heti radan jälkeen varsinaista joukkuemestaruusluokkaa varten.

Radan jälkeen Maija tuli juttelemaan meille ja sanoi että Vera on mennyt tosi paljon eteenpäin ja on ihan eri näköinen kuin ennen! Viimeksi Maija oli nähnyt meitä keväällä ja olipa muuten kiva saada muiltakin positiivista palautetta, ei olla siis ihan turhaan raadettu :)  

Sijoituttiin junnumestaruudessa hopealle, joten sieltä lähti sitten mukaan päivän ensimmäinen mitali!

Säde ja Nakke kultamitalistit sekä minä ja Vera hopealla

 

Maija taasen nappasi sennujen kultaa!

 

 

 

Ja kyytiläiset Minna ja Pilke sennumestaruudessa hopealle!

 

 

Seuraavaksi oli vuorossa joukkuemestaruusluokka, vitsit ku jännitti! Kävelin radan Säteen ja erään toisen kanssa jonka nimeä en nyt muistakkaan, mutta sain siis paljon mietittävää radalle. Minna oli sanonu äitille, että jos Pirita ja Vera hylätään se viedään maneesin taakse ja ruoskitaan :D Ei mitään paineita siis... Suvi onneksi auttoi meitä verryttelyssä ja sain hyviä ohjeita :)

 

Noo rata menikin sitten tosi hyvin lukuun ottamatta yhtä pudotusta,  _ärsytti_ihan_pikkasen_. Ratsastin tosi huolella ja yritin saada puhtaan radan, mutta sitten semmonen samanlainen perus pysty kuin seuraluokassakin meni tippumaan. Yritin vielä ratsastaa kaikille esteille mahdollisimman hyvin ja kaikki ponnistuspaikat osuivat kohdalleen, mutta tuo typerä pysty meni sitten tippumaan. Siihenkin askeleet sopivat hyvin, jouduin niitä tosin vähän sovittamaan eli tässä tapauksessa ottamaan ihan pienesti kiinni jolloin askel sopikin, mutta puomi tuli silti alas! Minna sanoi että se oli ehkä hieman pitkänä ja oma mielipiteeni näin jälkiviisaana on että jos vera olisi ollut vähän terävämpänä puomi olisi pysynyt paikoillaan. No sille ei nyt kuitenkaan voinut mitään ja olin pudotuksesta huolimatta tuloslistan paremmalla puoliskolla, sillä rata oli ollut haastava muillekkin.

 

 

Luokan jälkeen pistettiin hepat koppiin nukkumaan ja mentiin itse katsomaan kisoja, kuvaamaan sekä tyhjentämään puffaa siinä samalla. Kävin huvikseni Anskun mukana metrin rataan tutustumisessa ajatuksena että miten olisin itse ratsastanut kyseisen radan Veralla, koska tarkoituksenahan on pikkuhiljaa meidänkin siiryä metriin. Rata oli melko samanlainen kuin tuo oma alueluokkani, esteisiin oli vaan tullut lisää korkeutta ja pituutta, on kyllä iso askel siirtyä ysikympistä metriin, joten harjoitellaan tässä nyt ihan rauhassa. Metri oli myös joukkuemestaruusluokka joten kilpailujen seuraaminen oli ehkä jännitävämpää kuin ikinä ennen, Ulla kuitenkin ratsasti tosi hienosti ainoan nollan joukkuemestaruuteen osallistuvista!

 

Muutama ottamani kuva Anskusta ja Ekusta metrin luokasta :D Anskun uusin harrastus on ihan selvästi ninjailu tai apinoiden matkiminen... NIIN SITÄ PITÄÄ!!:D

 

 

Metrin jälkeen johdettiin koko joukkuekisaa, jäljellä oli vielä kymppi jossa meillä oli kaksi ratsastajaa. Tehtiin koko luokan ajan muistiinpanoja ja heti kun Emmi teki puhtaan radan lähdettiin hakemaan Veraa kopista. Oltiin siis voitettu koko keski-suomen joukkuemestaruus! Voi että oli ihana mennä palkintojen jakoon ykkösinä! En oo ite voittanu koskaan missään mestaruudessa kultaa ja oli tosi hienoa saada ekaa kertaa kukkapuska käteen ja mitali kaulaan, kyse oli kuitenkin koko joukkueen panoksesta ja minulle saavutus oli jo pelkästään tulla valituksi sinne :)

 

Joukkue palkintojenjaossa, vasemmalla joukkueenjohtaja Suvi ja pokaali, takana piilossa Emmi, seuraavana Säde, Ulla ja minä  

 

Oli muuten ehkä vauhdikkain kunniakierros jolla minä olen ratsastanut :D

 

Hieno Veera ja hyvä meidän joukkue! Jos nyt jollekkin jäi vielä epäselväksi niin kuulutaan siis Ääneseudun ratsastajiin :D

Aluejoukkuemestaruus 2012

Joukkue koossa, vasemmalta minä, Ulla, Emmi, Säde ja joukkueenjohtaja Suvi

 

K-S Alueen joukkuemestaruus I, sekä ÄSeRa:n junnuestemestaruus II

 

Lisää kuvia ja selostusta tulee sit myöhemmin!

Alue-este, Polleparkki

Tänään lähdettiin aluekisoihin Polleparkkiin, Minna ja Pilke olivat tälläkin kertaa mukana, joten veeran ei tarvinnut yksinään matkustella :) Käytiin ensin katsomassa rata joka oli Minnan luokassa, vaikka en siinä itse ratsastanutkaan ja jaoin tosi ammattimaisia ohjeitani hänelle :D Hyväksytty suoritus heille tulikin eli ei niistä minun selostuksistani hirveästi haittaakaan tainnut olla :) Sitten oli vuorossa oma luokkani joka oli siis 90cm tyyliarvostelulla. Kävelin radan Anskun kanssa, esteet näyttivät mielestäni aika isoilta, johtui varmaan siitä että ne olivat syksyn ensimmäiset maneesikisat. Tuntui etten ole hypännyt ennen yhtä isoja esteitä 90cm luokassa ja osa esteistä näytti melkein metrisiltä :D

 

Ansku ja mä hiippaillaan samaa matkaa rataan tutustumisessa. Meil on näköjään samanlaiset takit ja ollaan kuulemma muutenki hirmu samannäkösiä ja monet on luullu meitä siskoksiks :D 

Vera näyttää ihan siltä ku oksentais roskikseen :D

Vera oli jo verkassa tosi reipas mikä jatkui hyvin radallakin, vaikka pyörittiinkin siinä vähän ylimmääräistä ennen lähtömerkkiä, koska en kuullut kuulutusta että esteet nostetaan hevosille ennen meidän suoritusta. Ensimmäinen linja joka oli noin 24m meni tosi hyvin, Vera otti siihen kuusi laukkaa, ennen se olisi tullut varmaan vähintään seitsemällä, mutta nyt ollaan saatu hyvin laukkaa lisää. Suhteutetun jälkeen vera jäi vastalaukalle, mutta en viitsinyt pudottaa raville korjatakseni, koska ajattelin että vera vaihtaa kyllä itse jos se sitä häiritsee. Vera päätti sitten tehdä oikeaoppisen vastalaukkakaarteen, laukan tahti ja tempo kärsivät siitä hiukan, mutta seuraavalle esteelle tuli kuitenkin ihan hyvä lähestyminen, ehkä aavistuksen juureen muttei pahasti. Seuraavaksi oli kaareva linja, muuri ja perus pysty jossa oli portti. Pystyltä olisi ollut helppo hevosen livahtaa ohi, jos ulkopohje ei olisi ollut paikallaan, linjan molemmille esteille tuli kuitenkin hyvät hypyt ja ponnistukset osuivat oikeaan paikkaan. 

Seuraavaksi oli yhden askeleen sarja jonka A-osalle vera tuli aivan liian juureen, ponnistuspaikka olisi ollut sopiva jos vera ei olisi tehnyt yhtä tök-askelta ennen estettä. Laukka sarjalle oli mielestäni sopiva, mutta en tiedä sitten että näkikö Vera katsomossa jotain mielenkiintoista jota jäi vähän katselemaan ja hidasti jonka takia se tuli sitten niin lähelle estettä. Pieni eteen ratsastus ennen estettä olisi voinut ehkä pelastaa tilanteen, mutta en nyt kuitenkaan saanut ratsastettua veraa tarpeeksi hyvin, joten puomi putosi ja laukka kuoli hetkellisesti kokonaan. Päästiin sitten kuitenkin jotenkin ihmeenkaupalla B-osasta yli ilman pudotusta ja vieläpä yhdellä askeleella sekä melko hyvällä ponnistuspaikalla ja hypyllä. Loppurata meni ilman sen suurempia kommervenkkejä, yksi okseri tosin oli tosi pelottava ja sitä piti kytätä ja päättää vasta viimehetkellä hypätä... Sarjalle lähestymisestä viisastuneena osasin myös ratsastaa paikat oikein, ja huomasin pari sellaista hyppyä joista olisi tullut ihan varmasti puomi alas jos vera olisi alkuperäisten suunnitelmiensa mukaan tehnyt vielä yhden lisäaskeleen. Olin siis melko tyytyväinen myös omaan ratsastukseeni ja vera oli tietenkin tapojensa mukaan tosi hieno ja yritti parhaansa!

 

 

 

Veera rukka korvat hörössä vaan estettä päin, vaikka puomit kolisee :(

Kiva dyykkaus, tiedän kyllä, mutta tätä estettä piti veran mielestä kytätä ja hyppy tuli sit liian pohjaan :)

Liitoravilla poistuminen radalta :)

 

Huomisen kisoissa sitten tavoitteena puhtaat radat ja nyt tiedetäänkin jo mihin kiinnittää huomiota. Mennään siis 80cm kahteen kertaan, ensin seuraluokassa jossa kisataan seuran mestaruudesta ja sen jälkeen keski-suomen joukkuemestaruudesta ÄSeRa:n tiimissä :)



Veera on kyl vaa niin paras <3:)

hienoin♥