lauantai 25. elokuuta 2018

Klinikkareissu


Nika muutti viikko sitten perjantaina ja alkuun kaikki sujui hienosti. Nika tutustui yksi kerrallaan lauman hevosiin viikonlopun aikana ja ne ystävystyivät välittömästi, mutta maanantaina se kohtasi ensimmäistä kertaa lauman johtajan ilman välissä olevaa aitaa. Nika jopa nakutti hampaitaan alistumisen merkiksi, mutta ei väistänyt tarpeeksi nopeasti ja sai kaviosta takapolveensa. Se pomppi hetken lähes kolmijalkaisena, mutta alkoi nopeasti varaamaan jalalle taas painoa. Merkiksi iskusta tuli verinen puolikas kavionkuva, joka oli kuitenkin onneksi pelkkä pintanaarmu. Otin Nikan tarhaan, jottei se juoksisi kipeällä jalalla ja puhdistin haavan. Soitin klinikalle kysyäkseni toimintaohjeita, ja sovittiin, että jos ontuma ei parane ennen loppuviikkoa, lähdetään käymään tutkimuksissa. 

Torstaihin mennessä tilanne ei ollut muuttunut lainkaan ainakaan parempaan suuntaan ja aloin olla todella huolissani, joten varasin klinikka-ajan seuraavalle päivälle. Nukuin yön todella huonosti, ja jopa tipahdin kerran sängystä, koska näin painajaista Nikasta... Aamulla sitten ihmettelin, miksi kankku on niin kipeä, kun en heti muistanut herättäneeni yöllä koko taloa jysähtäessäni lattialle. En pystynyt syömään mitään, koska olin niin hermostunut ja liikkeelle lähdettiin tyhjin vatsoin. Lähtö tallilta sujui ripeästi ja oltiin perillä juuri ajassa, vaikka aikataulu oli melko tiukka, sillä kuski tuli suoraan töistä. Matkaan oli kuitenkin varattu reilusti ylimääräistä aikaa, sillä hevosen, ja varsinkin Nikan kanssa, ajetaan hiljaa ja erityisen varovasti. Koska lellipentu jne. ja kaiken pitää olla sille täydellistä. Klinikalla lääkäri tunnusteli ensimmäisenä Nikan jalan ulkoisesti, jonka jälkeen lähdettiin ontumatutkimukseen juoksutuskäytävään. Liikkeelle lähtiessä Nika ontuu melko voimakkaasti käynnissä, mutta vertyi nopeasti lähes ontumattomaksi. Suoralla ravatessa ontumaa ei havaittu, mutta kaarevalla uralla ja jos on yhtään nousua tai laskua, se ontuu selvästi.

Polvi ultrattiin ja patellan ulkopuolisen sivunivelsiteen distaaliosassa oli havaittavissa harvakaikuisuutta, ja se on saattanut vaurioitua potkun vuoksi. Toiselta puolelta löytyi kuitenkin lähes vastaavaa, eli löytö ei välttämättä ole merkittävä. Jos ontuma ei lähde paranemaan seuraavan viikon aikana, vika on todennäköisesti tässä nivelsiteessä, ja täytyy käydä ultrakontrollissa klinikalla. Röntgenkuvat olivat puhtaat eli luut olivat onneksi ehjiä. Samalla kuvattiin kintereet irtopalojen varalta, eikä niitä ilokseni löytynyt, vaikka ne ovatkin yleisiä etenkin näin isoilla hevosilla. Otj. alemmassa pienessä kinnernivelessä oli lievää reaktiivisuutta, mutta ei mitään normaalia käyttöä haittaavaa eikä vakavaa. 

Kotiin viemisiksi Nika sai viikon kipulääkekuurin ja määräyksen sairastarhaan. Ravia voi kokeilla ensimmäistä kertaa kymmenen päivän kuluttua ja jos tilanne ei ole parantunut, seuraa vielä 2-3 viikkoa sairastarhassa sekä pelkkää käyntiliikuntaa ja kontrolli klinikalla. Nika sai useaan otteeseen kehuja rauhallisesta ja hyvästä käytöksestään, neulahommatkin sujuivat oikein siististi. Taas oli kuulemma myös kasvanut ja henkilökunta tervehti meitä sanoen, että Pikku-Nika on saapunut :P Eläinlääkärin kanssa muisteltiin myös Veeraa, ja Nikan saama hoito Laukaan klinikalla oli jälleen kerran ensiluokkaista. Nyt on kyllä kivi vierähtänyt sydämeltä, pelkäsin jo aiemmin viikolla, että Nikakin päätyisi Veeran seuraksi ennen aikojaan...



Antepsinin jämät suupielessä. Unohdin antaa annoksen lähtiessä, joten pyysin ensimmäisenä klinikalla kyseistä lääkettä, sillä se muodostaa suojaavan kalvon mahaan, ja se on todella hyvä etenkin tällaisissa stressitilanteissa. Myös kipulääke ärsyttää vatsaa, joten jatkan Antepsinin syöttämistä nyt myös kotona kuurin ajan.

Nika ei taaskaan tykännyt korvahupuista :D

Trailerikamera on maailman paras keksintö hysteeriselle hevosenomistajalle, joka voi sen kautta tarkkailla hevosensa jokaista liikettä. Kotimatkalla viiden aikaan pystyin vihdoinkin syömään ensimmäistä kertaa sitten edellisillan, eli tehtiin ennakkotilaus ABCltä ja sen aikaa, kun kävin hakemassa ruuat kassalta, Jaakko ajoi rekkaparkkia ympäri, ettei Nikalle tulisi liian kuuma seisovassa kopissa :D
Käytän Nikalla kaulapantaa varmuuden vuoksi, koska ei siitä mitään haittaakaan voi olla, ja täten omistaja matkustaa hivenen rauhallisemmin.

2 kommenttia:

  1. Tälle hevoselle sitä sattuu ja tapahtuu! Toivottavasti onni nyt kääntyy ja jatkosssa nuori herra säilyy vähemmillä kolhuilla ja sairastamisella :) Pääsisitte vihdoin jatkamaan harjoituksia ratsastuksenkin parissa. Mukavaa syksyä ja tsemppiä sinulle ja porkkanoita Nikalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä muuta sano, nytkin ehti olla tasan kuukauden terveenä ennen tätä episodia ja siitäkin viimeiset pari viikkoa oli ongelmaa kavioiden arkomisen kanssa ’:D Valitettavasti ontuma vaivaa yhä, eli uutta klinikkareissua on taas luvassa... Jospa ei menisi koko talven suunnitelmat ihan uusiksi, vaan polvi lähtisi tästä nyt kuitenkin paranemaan. Kiitos paljon ystävällisistä sanoista ja tsempeistä! :)

      Poista