Kouluvalmennus aamu-usvassa

Kouluponi!!

 

Eilen Veeralla ja minulla oli ensimmäinen yhteinen valmennus pitkiin pitkiin aikoihin ja tammahan oli niin hienona että! Pyysin sunnuntaina valmentajalta estetevalpan jälkeen, jossa olin lainahevosella, että olisiko mahdollista tulla oman tamman kanssa puolen tunnin treeniin hänen silmiensä alle ja tilaisuushan järjestyi jo heti seuraavalle päivälle. Vain puoli tuntia siksi, että ei olla nyt treenattu sillä tavalla enkä halua Veeran väsyvän ja kipeytyvän, mutta olisi kuitenkin hyvä pikkuhiljaa alkaa palailla treeniin. Hiljaa hyvä tulee niin kuin aina ja eihän meidän ohjelmassa enää ikinä tullakaan näkemään oikein intensiivistä harjoittelua.

 

Mutta takaisin itse valmennukseen eli ensimmäisenä täytyy mainita, että on se mukavaa, kun on oppinut vähän ratsastamaan! Tammakin on ollut tietysti jatkuvasti parempi aina varsomisen jälkeen, mutta onhan  sen omankin tekemisen täytynyt kehittyä, kun homma toimii ihan eri tavalla. En oikeastaan edes tiedä mitä teen konkreettisesti eri tavalla kuin ennen, mutta nyt on alkanut syntyä sellaista tatsia tähän hommaan ja tuntuu, että alkaa jo satunnaisesti tietää hieman mitä tekee ja virheisin on paljon helpompi puuttua sekä korjata niitä. Koko ajanhan on tietysti paljon kehitettävää omassa tekemisessä, mutta verrattuna vuoden parin takaiseen niin huomaahan sitä, että töitä on tehty.

Voisi sanoa että sehän näyttäää melkeinpä hyvältä!

Tehtiin valmennuksessa ihan perusjuttuja ja työstettiin vain askellajit läpi, sillä vielä ei ole aika tempuille. Ihan ensimmäisenä minua kehotettiin ottamaan puoli metriä lyhyemmät ohjat ja suoristamaan hevonen. Kun ohjat ovat lyhyemmät puolierot tulevat paljon selkeämmin näkyviin, sillä esimerkiksi vain hölkkäillen hieman pitemmässä muodossa tamma on lähes täysin suora. Sen sijaan lyhyemmässä muodossa Veera pyrkii selkeästi kulkemaan oikea kylki lyhyempänä, jolloin se on myös aivan tyhjä oikealta ohjalta. Tätä lähdettiin korjaamaan vasemmasta kierrosta, jossa minun on selkästi helpompi saada työstettyä tammaa myös oikealta puolelta, kun ne ovat ulkopuolen apuina. Tamma suoristui hyvin nopeasti - oikeasti - tarvittiin vain kierros tai kaksi, kun tamma oli jo tasaisesti molemmilla ohjilla ja sitten se saatiin siirrettyä helposti myös siihen vaikeampaan suuntaan eli oikealle.



Laukassa vasen oli selkästi heikompi, mutta saatiin siihenkin lopuksi ihan kohtalaista pätkää. Oikea sen sijaan sujui varsin mallikkaasti ja helposti ja Veera kantoi itsensä todella hyvin. Vasen onkin aina ollut selkeästi vaikeampi suunta, joten täytyy varmaan käyttää Veera klinikalla tässä lähiaikoina ainakin taivutuskokeissa ja mahdollisesti piikittää sitten kipeitä niveliä. Ikinä aiemmin tammaa ei olla jouduttukaan piikittämään meidän aikaan ja tamma on ollut puhdas ja pysynyt hyvänä oikealla treenillä, vaikka kulumaa sillä on ollut jaloissa jo vuonna 2004, kun se tuli Suomeen. (Saatiin muuten Veeran maahantuojalta kehuja jokin aika sitten, kun tamma on edelleen niin loistavassa kunnossa, ihan vaan näin välihuomautuksena :D).

 

Valmennus meni siis kokonaisuudessaan tosi kivasti, tamma oli oikein yritteliäs alusta asti ja liikkui hyvin. Tästä on nyt hyvä jatkaa treenejä!

 

 

Alun keventelyä

Hienolle tammalle kiitos

Katse hyvä ihminen katse!!

Tässä parempi, ei se onneksi kovin paljoa karkaillut, sillä ylempi taisi olla koko rullan ainoa tuollainen kuva!

Villivarsalla oli hauskaa, se näki orin kentän laidalla :D