lauantai 3. lokakuuta 2015

Vaihdokit

Ovatkohan meidän tamma ja poika kenties vaihtaneet osia?

Veera käyttäytyy kuin pahainen kakara samaan aikaan, kun pojasta on tullut niin fiksu. Oikeasti - Tamma on varmaan taas vetänyt salaa jotain 15 years younger -troppia ja korskuu, pomppii ja keulii sekä ottaa lähtöjä tarjoten jokaisesta pidätteestä hidastamisen sijaan laukanvaihtoa. Itse yritän pitää edes jonkinlaista kuria yllä karjuen välillä "Ei" sekä "Aikuinen hevonen, käyttäydy!!" silloin, kun riehuminen menee yli ja keula nousee turhan korkealle samaan aikaan, kuin myös takaset ponnistavat ylös, mutta eihän siellä vaan voi olla nauramatta! Toinen on vaan niin innoissaan ja esittää sellaista askelta, että huh huh ei paljoa ikä paina, joten voi olla ainoastaan valtavan iloinen siitä, että virtaa riittää (ja onhan se nyt aivan huisin hauskaa, kun sen ikäinen jaksaa ja itsekin vielä roikkuu jotenkuten mukana :3).
 
 
Pojan kanssa maastokävelyt ovat sen sijaan sujuneet hivenen rauhallisemmissa merkeissä, sillä varsa tepsuttelee niin kiltisti vierellä eikä kiirehdi yhtään mihinkään. Alkuun olin hieman huolissaan siitä, että mitä Nika sanoo siitä kun joutuu lähtemään yksin pois pihasta, mutta onhan se toisaalta tullut jo aiemminkin huomattua, että ei se välitä tuon taivaallista siitä missä kaverit huitelevat. Viimeksi meidän seuralainen jäi 50 metriä jälkeen ihan huomaamatta ja ipana vaan paahtaa eteenpäin... Nyt ollaan siis käyty ihan keskenämme maastossa ja Nika on käyttäytynyt varsin fiksusti. Nikaa ollaan taluteltu kuolaimen kanssa edelleen, ei niinkään siksi että se olisi millään tapaa mahdoton, mutta se saa siitä itselleen vähän puuhaa, kun saa ihmetellä sitä sen sijaan, että keksisi muita aktiviteetteja.

Pojasta on muuten vielä vähemmän edes näitä puhelinkuvia kuin tammasta, sillä sen kanssa tahdon aina keskittyä 100-prosenttisesti olennaiseen eli siihen varsaan ja puhelin pysyy silloin tiiviisti taskun pohjalla.
 

Innostus bloggaamiseen on palannut ryminällä takaisin ja postausideoitakin olisi, nyt on enää omasta vapaa-ajastani kiinni, kuinka usein ehdin tulla kirjoittelemaan! Kuviakin on kyllä todella hankala saada tällä hetkellä, kun yksin aina tallilla touhuan, mutta ehkä siihenkin saadaan vielä parannus. Toivottavasti jaksatte katsella tällaisiakin kuvia vielä vähän aikaa.
 
Veera on kettu :D
Kylmiä ja pimeitä ovat jo illat

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti