maanantai 27. lokakuuta 2014

Me muutetaan!


Tai oikeastaan vaan meidän hepat eikä vielä ihan hetikään, mutta siitä lisää alempana!

Söpö Veera, retu minä!
En oikeastaan muista enää miks päädyin roikkumaan Veeran selässä pää alaspäin niin, että meinasin itseasiassa tumpsahtaa alas lopulta. Veeran masentunut ilme kielii siitä että porkkana olisi tipahtunut, hmm.
Tuulitukka
Heippa, pahoittelen taas aivan liian pitkäksi venähtänyttä postausväliä! Syynä on yksinkertaisesti se että viimeisimmät kuvat kamerassa ovat yli kuukauden takaa, enkä ole koskaan suostunut postamaan mitään ilman uutta materiaalia. Koska paljon on kuitenkin tapahtunut päätin nyt tulla päivittelemään vähän kuulumisia uusilla puhelinkuvilla väritettynä ja huomasin myös, että reilun kuukauden vanhat kuvat olivat jääneet kokonaan julkaisematta, joten niitäkin on nyt täällä seassa. Toivottavasti postauksesta ei tule liian sekava ja pysytte kaikki kärryillä!
 

Ensimmäisenä hevoslapsen kuulumisia eli Nika on kasvanut taas ihan älyttömästi ja korkeutta sillä on nyt viiden kuukauden iässä jo rapiat 140cm eikä massaakaan puutu (!! (Siis mikäköhän jättiläinen siitä on oikeasti tulossa?)). Varsa on myös osannut käyttäytyä oikein hyvin ja on se kyllä oikeasti vaan niin mainio lapsi kuin olla ja voi. Välillä on tietysti täytynyt testata vähän rajoja, mikä on kiellettyä ja mikä ei, mutta oikein kiltti oripoikahan tuo vielä ainakin tässä vaiheessa on ja käyttäytyy usein jopa paremmin ja fiksummin kuin aikuiset hevoset. Sillä on aivan mahtava asenne ja kun se keskittyy ihmiseen, se ei kuule eikä nää mitään muuta. Siis oikeasti - silloin kun se on narun päässä tai muuten rapsutettavana tmv. mitkään ympäristön asiat ei pelota sitä, mutta kun täsmälleen sama asia tapahtuu 15 sekuntia myöhemmin ja varsa on yksin, se saa sätkyt.

Myös Veera voi oikein hyvin, mutta varsin pyöreästi eli kunhan varsa on vieroitettu, alkaa laihis! Enää kun ei voi oikein pistää tuon varsamahan piikkiin tuota jumppapalloa, jonka se tuntuu nielaisseen. Tämä talvi tullaankin treenaamaan maneesitallilla, joten puitteiden kunnon kohotukseen pitäisikin olla kohdillaan!

Varsa 1,5kk sitten eli korkeutta ja massaa on tullut vielä tästäkin lisää
Käytiin kattomassa syyslomalla Mikon vajaan viikon ikäistä syksyn yllätysvarsaa :) Aivan mahdottoman söötti pikkutirriäinen!!


Ja viimein pitkien alkuläpinöiden jälkeen otsikon aiheeseen eli siihen että meidän hepat muuttaa uusiin talleihin molemmat vuoden alusta! Nika jo aiemmin mainitsemani varsakaverin luokse tähän meidän lähistölle ja Veera Saarijärvelle Keski-Suomen Ratsastuskeskukseen eli tutummin Larjan tallille. Saarijärvi on meille jo hyvinkin tuttu paikka ja ollaan käyty myös Veeran kanssa ahkerasti treenaamassa siellä aiempina vuosina. Meidän valmentaja tuleekin siis olemaan sitten samalla tallilla meidän kanssa, mikä on aivan huikea plussa! Myös tamma on ainakin aina aiemmin tykännyt paikasta eli toivotaan, että talliin kotiutuminen sujuu hyvin ja nopeasti :)

Viime kesänä valmennuksessa
Viime syksynä Mervi Larja in memoriam -kilpailuissa
Viimeksi kun Veera oli Saarijärvellä sillä oli hyvinkin lystikästä ja se keksi kaiken maailman temppuja & hihhuloi koko ajan korvat tötteröllä
B-ponin kanssa treenaamassa viime talvena Larjan maneesillla
Nyt vielä pari seuraavaa kuukautta asustetaan kuitenkin täällä meidän "omalla" tallilla ja otetaan ilo irti kaikista tallihommista joita on reilun parin vuoden aikana joka päivänä tottunut tekemään (ja myös niistä aamutalleista)! Tulee varmasti todella haikeata kun muuttopäivä koittaa, varsinkin kun talli jää ainakin näillä näkymin aivan tyhjilleen. Joskus muutos voi kuitenkin tosiaan olla myös hyvästä eli täytyy olla iloinen kaikista uusista mahdollisuuksista joita maisemanvaihdos tuo mukanaan!

Meidän nykyisen tallin koiranpentu on aaivan liian söpö!!
Piraattiporkkanoita ipanalle!
Oli ihan pakko ottaa kuva myös näistä
Yritin ottaa varsan kanssa kuvaa kun se oli niin söpö,
mutta puhelin kiinnosti sitä aivan liikaa :D

 

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Paljon kuvia!

Viimeisiä lämpimiä päiviä! Näitä kuvia lisää postauksen loppupuolella :)

Moikka pitkästä aikaa! Tarkoitus oli kirjoittaa jo paaljon aiemmin, mutta meillä oli lukiossa koeviikko, joten aikaa ei ole oikein jäänyt muuhun ja lisäksi olen ollut kohta kolme viikkoa hieman kipeänä. Nyt kuitenkin vähän kuulumisia koottuna ja niistä ehkäpä tärkeimpänä se, että Nikalle löydettiin varsakaveri ja tallipaikka talveksi tästä ihan läheltä meidän kotia! Tämä on siis todella hienoa, mutta mitenköhän meinasin itse oikein pärjätä, kun varsa ei olekaan joka päivä omalla tallilla hirnumassa tervehdyksiä, juoksemassa portille ja juttelemassa... :)

Nika on myös oppinut hirmuisesti uusia juttuja ja tällä viikolla pojalla oli ensimmäistä kertaa loimi niskassa ja se kävi tutustumassa kuljetuskoppiin. Ulkoloimea olen näyttänyt sille jo aiemmin kesällä, jolloin kahina ja auki levitety toppis olivat vähän pelottavia, mutta fleecevilttiin ja muihin riepuihin suhtautuminen on kyllä ollut aina täysin neutraali. Vajaan parin viikon rauhallisen siedätyksen ja totuttelun jälkeen ulkoloimen heittäminen selkään ensimmäistä kertaa onnistui naurettavan helposti eli varsa ei regoinut siihen millään tapaa. Nyt poika onkin kolmena päivänä tyytyväisenä esitellyt loimea Kamu-sedälle ulkosalla, eikä ole missään vaiheessa yrittänyt päästä siitä eroon - aina on ollut loimi keskellä peppua ja lenkit järjestyksessä! Fiksu ipana täytyy kyllä sanoa :)

Nyt ollaan oltu keskiviikosta asti tallilla yötä ja hoidettu hepat aamua iltaa, mikä onkin ollut tosi kivaa taas (vaikka myöhästyinkin yksi aamu koulusta eh heh...). Kuviakin on tullut otettua jonkin verran nyt lähipäivinä, vaikka säät eivät olekaan oikein siunanneet eli nyt niiden pariin. Nämä menevät nyt vähän käänteisessä järjestyksessä niin, että lopussa on pari viikkoa sitten otetut laidunkuvat joten toivottavasti jaksatte katsoa kaikki!

Lempi ja kiisse ovat toimineet meidän yökavereina tallilla
Syksy on saapunut, ötököillä nutut niskassa!

"Jaahas vähän on hurja juttu, mutta Pirre kyllä kutsuu"
Pojke on vaan niin ihana ♥
Loimi joka olisi pari kuukautta sitten ollut aivan liian iso kinnaa nyt rinnasta eli on siis liian kapea ja lisäksi vielä kymmenen senttiä lyhyt
Jee pääsin taas Kamun selkään pari viikkoa sitten, tämän jälkeen en olekaan tainnut ratsastaa kertaakaan kun tulin kipeäksi!
(Hienosti piti näköjään ton mun asennon lösähtää just tuolla hetkellä, kun muuten kuvassa kaikki jokseenkin hyvin)
3kk 3vk näyttelykoira poseeraus
Jestas, onko se muka joskus ollut noin pieni ja kiltti !?
Veeran häntä on hivenen kärsinyt ipanan käsittelyssä...
"Getting real tired of your s*** kiddo..."
Taitaa pian huumorintaju loppua jo Veeraltakin
Veera ei olisi tainnut pitää niin hyvää huolta lapsestaan aikaisemmin, jos olisi tiennyt millainen riiviö siitä kasvaa :'DD
Minun lapsukaiseni ♥
♪♫ "Looks so good I might die. All I know is everybody loves me." ♫♪
Nää ninjaliikkeet on kyllä aika näyttäviä luonnossa :D
Hurrjja ori
Varsa näyttää tässä vähän joltakin Pokemonilta :'D
Kiilukarva
"Oon rohkee poika"
....
EI SE AINAKAAN SÄIKKY OLE
Kaamea lapsi, pelotteleekin vielä äiti parkaansa. Veera meinasi joutua ottamaan jalat alleen, kun varsa tunki kylkeen kiinni pussin kanssa
Ratsuväki saapuu