sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Päivä Nikan luona


Tämän viikkoisella reissulla Nikan luokse vierähti koko päivä, ja pitkästä aikaa sain myös kuvia, sillä Jaakko oli mukana. Nikan treenit ovat nyt vihdoin pyörähtäneet kunnolla käyntiin lomailun sekä vatsaongelmien jälkeen, ja tällä viikolla sillä oli ratsastettu ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Kaikki oli sujunut hienosti ja Nikalla on asiat hyvin muistissa, eli päästään jatkamaan aikalailla siitä mihin talvella ennen lomaa jäätiin. Päivän ensimmäinen aktiviteetti oli lännenratsastustunti, mikä oli tosi mielenkiintoista, sillä en ole koskaan ratsastanut puhtaasti länkkäavuille opetettua hevosta. Tunnilla korostettiin paljon apujen ajoituksen tärkeyttä (etuosaa kääntävät avut ajoitetaan siihen hetkeen, kun etujalka nousee ja kaikki muut, kuten taivuttaminen & siirtymiset, siihen kun takajalka irtoaa maasta). Tuttua, mutta sitäkin tärkeämpää asiaa siis. Siirtymiset askellajien välillä tapahtuivat ääniavuin ja ohjaa pyrittiin käyttämään mahdollisimman vähän. Hevosen herkkyys oli ihailtavaa, kaikki tapahtui tasan sillä sekunnilla, kun pyyntö tuli, eikä toisia huomautuksia tarvittu. Täytyy myöntää, että kyllä enkkupuoli on silti lähempänä sydäntäni ja se ratsastustyyli tuntuu omalta, mutta westernissä on paljon sellaisia asioita, joita tahtoisin nähdä myös enkkupuolella. Tärkeimpinä niistä hevosen kohtelu sekä luonnollisen hevostaidon koulutusmetodit.

Jalustimet väänsivät jalkaa kummasti verrattuna enkkusatulaan. Hait eivät ehkä ole parhaat ratsastuskengät, mutta saappat eivät oikein sovi tähän hommaan ja bootseja en ajatellut hankkia.

Ratsastuksen jälkeen siivottiin pari tuntia Nikan tarhaa, touhuttiin koirien kanssa, sekä pidettiin ruokatauko. Nikan kouluttajalla oli muuta menoa, joten puuhailin tällä kertaa Nikan kanssa itse. Halusin syötellä sille kevään ensimmäiset vihreät, joten harjasin sen ulkona nurmikolla. Viereiselle pikkukentälle oli rakennettu trail-rata, joten päätin hyödyntää sitä maastakäsittelyharjoituksissa. Nika oli mukavan rento ja kuuliainen, sekä asteli epäröimättä kaikille pressuille & puusilloille ja muille esteille. Kerran se säikähti heti kentälle tultuamme, kun pressu lehahti tuulessa juuri sen takana, mutta reaktio oli pieni pompsaus ylöspäin ja kaksi nopeampaa askelta. Sen jälkeen pää alas kuin mitään ei olisi tapahtunut, ja koko aikana naru ei kiristynyt kertaakaan. Tuo on isoin reaktio, mitä olen siltä pitkään aikaan nähnyt, joten mukavaa huomata kuinka järkevä Nika on. Ollessaan kipeänä se oli tosi säikky, mutta nyt sen itseluottamus on taas entisellä tasolla, eikä hurjinkaan maailmanmeno jaksa juurikaan hätkäyttää sitä. Keskivaiheilla harjoituksia Nikalle iski narunsyöntivimma, mutta kun pyysin siltä keskittymistä vaativia tehtäviä, se unohti ylimääräiset touhut. Terminologia on vielä vähän hukassa, joten en osaa oikein nimetä näitä kaikkia asioita, mutta pyysin mm. peruutuksia ja väistätin takaosaa, sekä lähetin Nikaa ympyrälle ja tein suunnanmuutoksia. Olin tosi tyytyväinen Nikaan ja lopuksi se sai vielä syödä vähän aikaa vihreää palkinnoksi.

Täytyy seisoa varpaillaan, jotta yltää harjaamaan Nikaa :D
Jaakko kuvasi suurin piirtein kaikki pihan eläimet :D
Nämä hengaavat usein Nikan kanssa samassa tarhassa ja välillä menevät myös siirtotalliin
Erittäin hyviä ristiaskeleita
Nika voi loman jäljiltä pulskasti ja lihasköyhästi
Ei ole Nika vielä hennonut luopua talvikarvastaan :P

"Iik, poni" t. Nika
Kokoluokkaa muurahainen Nikan silmissä?
Nikan esteratsun kyvyt vaikuttavat tässä vaiheessa hieman kyseenalaisilta :D
"Ai oliko siinä muka joku este?"

Painetta kohti lapaa jolloin hevonen siirtyy ulommas ja myös taipuu
Suunnanvaihto
Pusuhetket Nikan kanssa on parasta :D

2 kommenttia:

  1. Aivan ihana kertomus kuvien höystämänä päivän kulusta. Tuo Nikan "kaulaparta" on kyllä hauska. Onko se talven aikana kasvanut noin pitkäksi ja onko se jo lämpimien tullut hävinnnyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, kiva kuulla että tällainen ns tavallinen postaus oli mieleen! Heh muualta se on jo tiputtanut ylimääräiset karvansa, mutta juuri viikonloppuna katsoin että tuo parta on yhä jäljellä :D Toivottavasti ei jää noin karvaiseksi, talven aikana se tosiaan siihen ilmestyi. Tekisi melkein mieli ajella ne ylimääräiset tupsut pois =D

      Poista