lauantai 13. tammikuuta 2018

Ratsastamassa Nikalla


Viimeksi kun kävin Nikan luona pääsin tekemään melkein kaiken itse, mikä oli tosi kivaa. Tallissa satuloin Nikan ja kieltämättä meinasi pieni kulttuurishokki iskeä, kun olisi pitänyt laittaa länkkäsatula selkään ja vielä väärältä puolelta. Pelkkä padi eli ”satulahuopa” painoi enemmän kuin tavallinen estepenkki, puhumattakaan itse lännensatulasta. Olen tottunut laskemaan satulan hyvin kevyesti selkään, mutta lännensatula on tarkoitus vain viskata kyytiin. Aikaisemmin Nika vähän väisti satulaa, mutta nyt se on siedätetty hyvin ja se on oppinut seisomaan hienosti paikoillaan käytävässä, eikä se koita enää seilata karkuun. Ei pidä vältellä liikaa hevosen "säikäyttämistä", vaan asiat pitää vain tehdä reippaasti. Siedätys aloitetaan toki varovaisemmin, mutta sitten kun hevonen on tottunut, niin aletaan tekemään vähitellen ihan normaalisti ja sekin tulee tutuksi. Itse olen juuri sellainen, että koitan suojella hevosta kaikilta kauhistuksilta, mutta olen jo pikkuhiljaa alkanut oppia tavasta eroon.

Talutin Nikan pyöröön ja siellä pääsin ensimmäistä kertaa juoksuttamaan sitä. Perusteet ovat samat kuin tavallisessakin liinassa juoksutuksessa, mutta esimerkiksi kääntyminen oli sellainen, mitä en ole itse aikaisemmin tehnyt. Olin tyytyväinen siihen, miten hyvin ja rennosti Nika liikkui. Liinassa se meni monesti liian lyhyeksi ja liike suuntautui ylös eikä eteenpäin, jolloin se jäi ikään kuin leijumaan paikoilleen. Täällä siihen kiinnitettiin ensimmäisenä huomiota ja nykyään Nika liikkuu juuri niin kuin nuoren hevosen kuuluukin.

Kaiken kukkuraksi pääsin vielä ratsastamaankin ja harjoiteltiin pohjeapuja, ohjausta, pysähdyksiä ja peruutuksia. Tein alkuun yhden ohjan pysäytykset "yksin", mutta muihin harjoituksiin halusin taluttajan mukaan tuomaan itsevarmuutta, vaikka naru olikin koko ajan löysällä. Ratsastus olisi sujunut varmasti hyvin ilmankin, mutta ei siitä haittaakaan ollut, itselläni vaan oli rennompi olo siten. Nika hyväksyy hyvin pohkeet ja myös reagoi niihin oikein eli liikkeellelähdöt sujuvat erittäin hyvin, samoin kuin pysähdykset. Ohjaus on vielä hieman suurpiirteistä, mutta volttien kääntäminen sekä suunnanmuutokset onnistuvat jo. Peruutuksessa Nika ei enää yritä nostaa päätään, vaan myötää hyvin. Jalat ovat vähän hitaat ja se miettii hetken ennen kuin lähtee taaksepäin, mutta se selvästi ymmärtää, mitä siltä pyydetään. Ravia se ei ole vielä mennyt ratsastajan kanssa, enkä tiedä milloin on sen aika, koska halutaan Nikan olevan silloin täysin valmis siihen itse. Olen erittäin tyytyväinen tähän rauhalliseen etenemiseen hevosen ehdoilla - hiljaa hyvä tulee. 

Pusutuokio

Jätti

Nikan elämän ensimmäinen täyskaarto =D

Rento ja tyytyväinen hevonen



6 kommenttia:

  1. Super kivoja kuvia! Satuloimisessa on kyllä ehdottoman tärkeää siedättää hevonen siihen, aluksi tietenkin varovaisemmin. Hyvä, että Nika on tottunut siihen eikä enää seilaa ympäri käytävää vältellen satulaa! :) Kiva myös, että ratsastus sujui hyvin, ja Nika kulki rentona!

    viisiaskellajia.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. Näyttää tosi kivalle ja rennolle, Nikasta tulee varmasti huippu! Pohjat kun tekee huolella ja hevosen ehdoilla, niin jatkokin sujuu aivan varmasti vaivatta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Totta, on helpompi tehdä asiat heti huolella, kuin korjata virheitä myöhemmin :)

      Poista
  3. Varmasti tosi kivaa ja palkitsevaa, kun pääsee ratsastamaan omalla varsalla! On muuten melkoinen kulttuurishokki ottaa lännensatula estesatulan jälkeen käsittelyyn, se painaa ihan hirveästi! Kivoja kuvia ja rennon näköistä menoa, treenien iloa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se todella on erityistä! Jep, se satula painaa varmaan oikeasti kymmenen kiloa :D Kiitos! :)

      Poista