Tämän viikon suunnitelmiin tuli hieman mutkia matkaan, kun Veera onnistui tiistaina vääntämään tarhassa riekkuessaan toisen takakenkänsä ihan mutkalle. Kengittäjä saatiin vasta loppuviikolle, joten sekä tunti että yhteinen maastoreissu jouduttiin perumaan.
Ponille sen sijaan kuuluu tosi hyvää ja olen vihdoinkin löytänyt oikean tavan sen ratsastukseen! Viikonloppuna pidin tuntia tytöille ja maastakäsin Bokea katsellessa aloin miettimään sen ratsastettavuutta ihan eri tavalla ja nyt pari viimekertaa ponin selässä ovat olleet tosi avartavia. Ne puolipidätteet siellä kummittelevat avainsanana yhä edelleen ja mietinkin, että miksi en ole tajunnut sitä aiemmin. Luulin aina olevani suhteellisen älykäs, mutta tällä hetkellä tuntuu kyllä, että käyn aika hitaalla... No parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
 |
| B:n kuvat otettu pari viikkoa sitten, silloin kuskina ystäväperheen tyttö ja minä tällä kertaa kameran takana! |
Tänään perjantaina saatiin sitten veerakin takaisin peliin ja kenkä jalkaan. Suuntasinkin heti kengittäjän käynnin jälkeen kentälle tuuppaamaan ja Veera oli tällä kertaa rasittavalla ylivilkas hevoslapsi -tuulella kevyempien päivien jälkeen, enkä saanut siihen oikein otetta. Ensimmäisten laukkojen jälkeen touhuun alkoi kuitenkin pikkuhiljaa tulla pientä järkeä ja sain Veeran ratsastettua melko kivaksi, vaikka se alkuun olikin pienen työn ja tuskan takana. Paneuduttiin erityisesti siirtymisten työstämiseen laukassa ja siihen vakaaseen muotoon. Yllättävän helposti saatiinkin aikaan hyviä tai ainakin parempia nostoja ja pienen työstön jälkeen otettiin mukaan myös hieman vastalaukkaa ja asetuksia. Kun tamma tuntui hyvältä loppuverkkasin sen vielä huolella ja ratsastuksen jälkeen kylmäsin tavalliseen tapaan kaikki jalat. Ratsastuksesta ei tällä kertaa ole kuvia, sillä kelit eivät ole meitä lähipäivinä siunanneet! Muita kuvia löytyy kyllä ja näin päivän teeman mukaan voisin laittaa tähän muutaman julkaisemattoman otoksen villihevosestani :)
 |
| Oli vissiin kivaa :3 |
Loppuun vielä otsikossa mainitsemani kurkistus kukkaruukkuun! Mikäli se ei ihan auennut niin tsekkaa tämä postaus... :)
Eilen Veeralle tehtiin siis toinen tiineystarkastus ja kyllä siellä yhä edelleen oli pikkuheppa kasvamassa! Tuo musta möykky kuvassa on siis Veran toukka ja 90 päivän tienoilla tarkastetaan seuraavan kerran asustaako mahassa vielä heppalapsi. Mulla on varmaan tosi hyvä mielikuvitus, koska nään tossa jo ihan selkeästi hepan :D En koskaan oo ymmärtäny ihmisten ultrakuvien ideaa, mutta nyt nekin varmaan aukeaa mulle vähän paremmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti