sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Sanna Siekkisen valmennus

Tänä viikonloppuna meillä oli vuorossa CR-valmennusta, jossa mukana oltiin nyt toista kertaa. Perjantaina oli vuorossa jumppaa ja lauantaina sekä sunnuntaina ratsastusta. Lauantaina kerrattiin paljon viime kerran juttuja ja korjattiin istuntaa. Omalla kohdallani yritettiin saada keskivartaloon tuki syvistä vatsalihaksista ja pakarat rennoiksi sekä lantiolla tuuppaaminen käynnissä pois. Heppa sai jolkottaa koko tunnin parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä kiinnitetty siihen niinkään huomiota. Sanna tuumi että Veera on kehittynyt paljon viime näkemästä ja nauroikin laukatessamme sanoen että "Sehän melkein vie sua!". Näin on päässyt käymään, heh. Kotona illemmalla tein vielä vähän ajatustyötä ja kokeilin aktivoida syvää poikittaista vatsalihasta niin, että sen löytäminen olisi helpompaa myöhemmin hevosen selässä.

Syvien vatsalihasten metsästys
 
Sunnuntaina keskityttiin ensimmäistä kertaa myös hieman hevoseen ja vaadittiin hieman lyhyempää muotoa. Veera oli alkuun hieman hidas ravissa, mutta pienen muistutuksen jälkeen ravikin alkoi aktivoitua ja tammuskaa kutsuttiin ensimmäistä kertaa sen meillä ollessamme liitolenkkariksi(!!). Saatiin myös ahaa-elämyksiä koskien laukannostoja, jotka ovat olleet meille pieni kompastuskivi Veeran alettua liikkumaan paremmin ja tullessa tarkemmaksi avuista. Nyt sitten selitettiin, että laukka tulee nostaa sisäistuinluulla silloin kun sisätakajalka on ilmassa astumassa maahan. Ajoituksen tärkeys korostui tässä todella paljon ja huomasin sen harjoitellessamme nostoja. Kun ajoitus oli täydellinen laukka nousi kuin napista painamalla ja hevonen liikkui laadukkaasti heti ensimmäisillä askeleilla. Olin tosi tyytyväinen Veeraan ja koko valmennusviiikonloppu oli todella antoisa, ollaan ihan varmasti mukana myös ensi kerralla! Veran fysioterapeutti joka on nähnyt meitä viimeksi kesällä oli muuten seuraamassa valmennuksia ja hän luuli alkuun, että olemme ostaneet uuden hevosen koska Veera on muuttunut niin hurjasti. Positiiviseen suuntaan onneksi!:)



Veera esitteli temppujaan. Raippa lavalle ei oikein toiminut toivotulla tavalla kun heppa pysähtyi ja alkoi kuopimaan!

 
 
 
Toi sen takaosa on aika friikki :D

Loppukäynnit mentiin taas maastossa




Valtakunnassa kaikki hyvin


 
:DD
 

Reipas matkustaja :)




lauantai 23. maaliskuuta 2013

Kisakauden avaus

No niin nyt on sitten tämän vuoden ensimmäiset kisat takana. Kyseessä oli tasaisen surkea suoritus, jossa oli tosin aika hieno lopputervehdys. Ei paljoa naurattanut radalta poistuttaessa ja painuttiinkin suoraan maneesista metsään. Siellä sompaillessa mietin rataa ja totesin raviohjelman olleen huono, mutta laukassa oli tapahtunut hyvää muutosta verraten viime syksyn nelitahtiseen räpellykseen. Veera jännitti tosi paljon tuomareita sekä kaikkea mahdollista hattivateista hiekanjyviin ja oli sen takia koko radan pohkeen takana, enkä saanut sitä täysin kuulolle.
 
Kun tultiin takaisin metsästä saatiin kuulla prosentit, jotka olivat ihan ällistyttävän paljon paremmat kuin osasin odottaa, koska rata oli todellakin mennyt huonosti. Prosentteja tuli siis 58,600. Pakattiin Veera koppiin ja päätettiin tulla hakemaan pöytäkirja vasta myöhemmin, koska luokan loppuun oli vielä pitkästi aikaa. Tallilla hoidettiin Veera kuntoon ja lähdettiin sitten ajamaan takaisin kisapaikalle, jossa saatiin nähdä koko luokan tulokset ja pöytäkirja. Oltiin ensimmäisiä ei sijoittuneita 0,2 prosentin erolla meitä edellä olevaan ja olin ihan ällistynyt siitä, kuinka huonolla suorituksella oltiin noinkin lähellä sijoja. Katsoin radan videolta, eikä se kyllä ihan niin huonolta näyttänyt kuin mitä oli tuntunut, mutta koska veera on ollut vaan niin hyvä kotosalla tuollainen rata tuntui ihan surkealta. Siitäpä lähdinkin ajattelemaan, että mitäpä jos veera näyttäisi joskus edes pienen ripauksen siitä mitä se on nyt kotona esittänyt niin kuinkahan hyvät prosentit meille sitten mahtaisi siunaantua! Aika maukkaat luulisin.
 
Tästä on nyt sitten hyvä jatkaa tuleviin kisoihin, toivottavasti vähän paremmalla menestyksellä :)
 

 





Ai niin Veera oli tänään tosi söpö ja kuolas mun valkoiset housut kauniin vihertäviksi, koska se halusi rapsuttaa takaisin. En tohtinut kieltää... Ehkä tarvitsen uudet kisahousut?
 

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Kisoihin valmistautumista

Ensi viikonloppuna meillä olisi vuorossa kisakauden avaus seurakoulukisoissa Haapasalon maneesilla. Luokkana tällä kertaa entudestaan tuttu Helppo B K.N. Special, varsinaista tavoitetta prosenttien suhteen ei ole, mutta haluaisin tuomarin mielipiteen vastaavan lähestulkoon omaani. Viime vuoden paras tulos kyseisestä luokasta on 59,600%. Ollaan kyllä kehitytty ihan huimasti noista ajoista, mutten tiedä sitten mitenkä Veera toimii pitkästä aikaa aitojen sisällä. Olen myös miettinyt, että pitäisikö minun ratsastaa rata valekannuksilla, koska niitäkään en ole pitänyt jalassa melkein puoleen vuoteen. Tamma on nykyään nopea pohkeelle, enkä ole kokenut tarvitsevani kannuksia ollenkaan. Veerasta on tullut myös niin reaktiivinen, että mikäli se sinkoaa johonkin joko verkassa tai radalla, en halua vahingossa tökätä sitä kannuksella kylkeen.

Tällä kertaa olen kyllä päättänyt valmistautua kisoihin suhteellisen hyvin ja ehdinkin jo ratsastamaan radan muutaman kerran läpi edellisellä viikolla. Olen myös miettinyt heikkouksia ja vahvuuksiamme kyseisellä radalla ja miettinyt tärkeimpiä kehittämiskohtia. Tällä viikolla aiommekin paneutua paljon niihin tehtäviin, jotka todennäköisesti tuottavat meille hankaluuksia radalla. Niistä suurimpana laukasta käyntiin siirtyminen lävistäjälinjan jälkeen, jota en ole onnistunut ratsastamaan yksissäkään kisoissa onnistuneesti. Myös keskiraveja täytyy hioa, sillä niistäkään ei ole liiemmin pisteitä irronnut aikaisemmin.


Tällä viikolla Veeran treeniohjelma näyttää tältä!

MA: Kevyt ratsastus kentällä, käyntiä ja ravia. Paljon väistöjä ja taivuttelua
TI: Vapaa. Itse olen aluevalmennettaville pakollisella ravitsemusluennolla Jyväskylässä, saas nähä innostunko asiasta.
KE: Juoksutus tai kevyt ratsastus
TO: Koulutreeni mahdollisesti puomeilla
PE: Nopeahko läpiratsastus kentällä
LA: KISAT
SU: Maastoilua

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Maastoilua ja tuuppausta

Onpas taas aikaa vierähtänyt viime postailusta! Paljon ollaan taas ehditty puuhailla, mutta nyt kerron vain tiivistelmän viimepäivien tapahtumista. Viikonloppuna me käytiin maastoilemassa hiekkakuopilla, iskä tuli mukaan kävellen ja otti samalla muutaman kuvan talvisissa maisemissa. Oli oikein kiva reissu, mentiin paljon käyntiä ja leikittiin vuorikauriita Veeran kanssa kun kiipeiltiin lumisilla kumpareilla. Veera oli rohkea tamma eikä pelleillyt omiaan, mukavan reipas ja eteenpäinpyrkivä muittei kuitenkaan yrittänyt kuskailla. Tällä kertaa saattekin oikein maisemakatsauksen meidän maastoihin, vähän erilaisia kuvia vaihteeksi :)
 
Terhakka ratsuni

 
Iskä kiipes pikkuiselle mäennyppylälle katsomaan maisemia!
 
Etsi kuvasta heppa! (Takana näkyy muuten mäki jolle tuuperruttiin Verkun kanssa alkutalvesta :D)

Veeran kanssa pysyteltiin vähän turvallisemmilla korkeuksilla

Eilen sain taas ratsastaa ponin oman heppani lisäksi ja voi että kuinka molemmat oikein väläyttelivät kentällä! Hyppäsin ensin Boken selkään, ponilla tuntui olevan hieman virtaa, mutta se jaksoi silti hienosti keskittyä työntekoon suurimman osan ajasta. Tein paljon taivutteluja ja väistöjä sekä siirtymisiä askellajien sisällä ajatuksena saada poni reagoimaan pienimmistäkin avuista ja kuulolle. Ratsastinkin varmaan viisi parhainta raviaskelta pitkiin pitkiin aikoihin ja olisi oikein tehnyt mieli nauraa ääneen kun poni oli niin loistava! Tunsin oikein kun liike ja työntö lähti takajaloista, nyt sitten tiedän mitä pitää lähteä havittelemaan pitemmiksi ajoiksi kerrallaan! Sain myös harjoitella tulevaa rodeoratsastajan uraa varten, mutta ei siitä kuitenkaan sen enempää tällä kertaa...
 
Hienon Boken hoitamisen jälkeen lähdin hakemaan Veeraa hieman kauhunsekaisin tuntein tarhasta, koska se oli esittänyt siellä astetta kovempaakin heppaa sillä aikaa kun olin ratsastamassa ponia! Mietinkin alkuun kaksi kertaa, että lähdenkö ratsastamaan energisellä hummallani vai juoksutanko sen sijaan. Päädyin kuitenkin ratsastamaan, koska en halunnut että Veera rikkoo itsensä sellaisella riekkumisella mitä se yleensä harrastaa liinan päässä ollessaan. Heppa käyttäytyi kuitenkin ihan asiallisesti, kun kipusin selkään kierrettyämme kentän pari kertaa maasta käsin ja lähdin ratsastamaan ihan turvallisin mielin. Päätin hyödyntää Veran eteenpäinpyrkimystä ja harjoitella keskiaskellajeja sekä tehdä parit laukannostot käynnistä. Oli ihanaa päästä laukkaamaan pitkästä aikaa omalla kentällä kun pohja oli kunnossa ja Veerakin tuntui oikein kivalta :) Tamma tekikin ihan loistavaa työtä koko ratsastuksen ajan ja mentiin hienommat keskiravit kuin ikinä ennen! Väistöt ovat myös alkaneet sujua ihan uudella tavalla ja polle kulkee ajatuksen voimalla paikasta toiseen.
 
Hieno heppa mulla!

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Menneen lomaviikon kuulumisia

Hiihtolomaviikko tuli ja meni ja aika paljon ehdittiin tällä kertaa kyllä puuhastellakin! Nyt on taas luvassa paljon kuvia ja tekstiä. Aloitetaanpa vaikka vierailusta Anskun luona! Lähdin siis käymään ensimmäistä kertaa Anskun ihan upouudella omalla tallilla ja oli kyllä tosi hauska reissu! Ihan alkuun raahattiin mun kaikki kamppeet sisälle taloon ja sitten lähdettiin ihastelemaan tallia. Ja voi että siellä oli hienoa! En oo varmaan koskaan käyny niin hienolla tallilla, yritin ihan innoissaan räpsiä sieltä kuviakin, mutta mulla oli mukana pelkästään pitkä objektiivi, joten en saanut millään mahtumaan koko tallia kunnolla yhteen kuvaan.
 
Aika pian lähdettiin ratsastamaan Anskun hepoilla, ensin kiipesin Ekun selkään, jolla olen viimeksi ratsastanut varmaan melkein kaksi vuotta sitten. Ekku pojasta oli tullut niiiin hieno, Ansku on tehnyt ihan mahtavaa työtä Ekun kanssa! Voi että iski oikein kateus kun sain mennä niin hyvin ratsastetulla hevosella :D Sitten vaihdettiin heppoja ja mä hyppäsin Cheryn selkään. Mummelia meinasi alkuun hieman kiukuttaa sateessa juokseminen vieras tyyppi selässään, mutta pian se tyytyi kohtaloonsa ja jolkotteli kiltisti kentällä. Cherppa on muuten ostettu samalta henkilöltä kuin Veera mikä on kyllä tosi hassu sattuma.
 
Yö nukuttiin tilalla olevan talon yläkerrassa, jonne oli rempattu tosi hieno kämppä! Talossa ei kaikista epäilyistä huolimatta asunut kummituksia tai vampyyreja (harmi).

Anskun yksisarvinen (Ekku)
 
Aamulla herättiin hoitamaan hepat ja päivemmällä käytiin maastolenkki ihan jäätävässä kelissä. Ratsastin ihanalla Ekulla ja köpöteltiin koko matka käynnissä lukuun ottamatta ihan pientä ravipätkää tien liukkauden vuoksi. Aurinkokin alkoi juuri sopivasti paistamaan heti tallin pihaan saavuttuamme ja napsin taas kuvia auringon ilmestyttyä taivaalle. Hepat hoidettuamme pitikin jo lähteä pakkaamaan ja äiti tuli noutamaan minut, niin että ehdin ratsastaa kotona vielä omatkin örkit. Oli kyllä tosi kivaa ja yritän varmasti mitä pikimmiten päästä visiitille uudestaankin!

Söpö tallikisuli

Farmin lampaat
Ansku varmaan tekee blogiinsa jossain vaiheessa laajemman esittelyn tallista
ja seurailkaahan muutenkin jos heidän touhunsa kiinnostaa!

Nyt hypätäänkin ajassa viikonlopun maneesireissuun. Viikonloppuna olisi ollut taas aluevalkut koulupuolella, mutta meiltä ne jäi valitettavasti väliin veeran edelleen jatkuvan köhimisen takia. Valmennukset olisivat olleet todennäköisesti aivan liian raskaat tällä hetkellä, mutta käytiin kuitenkin itsenäisesti harjoittelemassa maneesilla varoen hengästyttämästä veeraa. Veera toimi oikeinkin kivasti ja tein paljon väistöjä ja hevosta notkistavia juttuja. Välillä unohdan itsenäisesti ratsastaessa pyytää reaktion välittömästi hevoselta, mikä olisi kyllä tosi tärkeää, mutta meinaa vaan unohtua kun kukaan ei ole muistuttamassa. Veera ei siis alusta lähtien ollut aivan yhtä nopea avuille kuin esimerkiksi viime viikonlopun valmennuksessa, mutta muuten saatiin kyllä tosi hienoakin pätkää ja siirtymisten myötä sain hevosenkin täysin skarpiksi noin puolessa välin ratsastusta. Loppukäynnit lähdettiin käymään vaihtelun vuoksi meille ihan vieraalla maastoreitillä, joka bongattiin maneesilta lähtiessä. Tamma käyttäytyi oikein loistavasti eikä hiihtäjätkään suksineen ihmetyttäneet heppaa ollenkaan :)





Sivistynyttä menoa








kiilukarva

 




tui :3